Kun Nato kutsui, Suomi ryhtyi sotaan. Näinkö sen piti mennä?

Kaksikymmentä vuotta sitten 2 977 sivullista ja 19 terroristia kuoli World Trade Centerin pilvenpiirtäjissä ja niihin osuvissa lentokoneissa.

Al-Qaidan terroristit olivat etupäässä Saudi-Arabiasta, muutama myös Emiraateista, Libanonista ja Egyptistä. Saudi-Arabia on kuitenkin Yhdysvaltain liittolainen, joten presidentti Bush ilmoittikin hyökkäävänsä Afganistaniin, jossa Osama bin Laden piilotteli.

Afganistania hallitsevaa Talebania vaadittiin luovuttamaan al-Qaidan johtaja bin Laden. Mahdoton tehtävä, johon he eivät suostuneet. Lokakuussa jenkit hyökkäsivät Afganistaniin. Minä ja tuhannet muut suomalaiset olimme kaduilla protestoimassa tätä järjettömyyttä vastaan.

Yhdysvaltain hyökkäys ei alkanut bin-Ladenin etsinnällä vaan massiivisella pommituskampanjalla, jossa kuoli heti yli tuhat afgaanisiviiliä. Sinä talvena ainakin 3 000, ehkä jopa 20 000, siviiliä lisää kuoli pommitusten välillisiin seurauksiin. Jokainen kuollut amerikkalainen oli nyt kostettu surmaamalla afganistanilaisia, joilla ei ollut osaa eikä arpaa syyskuun 11. päivän hyökkäyksiin.

20 vuodessa suoria siviiliuhreja kertyi ainakin 47 000, jos ei lasketa sodan aiheuttamiin nälänhätiin, tauteihin, kylmään, miinoihin, saasteisiin ja mielenterveysongelmiin kuolleita.

ILMOITUS

Kun Yhdysvallat oli tuhonnut Afganistanin infrastruktuurin ja karkottanut naisia vihaavan Talebanin maan lukemattomiin vuoristokyliin, oli aika YK:n siivota jäljet. Isaf-operaatioon tulivat mukaan Nato-maat ja sotilasliiton kumppanuusmaita, kuten Suomi. Mukaan mahtui myös Emiraatit, josta kaksi alkuperäisistä terroristeista oli kotoisin.

Samaan aikaan Isafin kanssa käynnissä oli myös amerikkalaisten johtama erillinen sotilasoperaatio, joka välillä oli ja välillä ei ollut osa Isafia. Siihen kuuluivat Emiraatit, Venäjä, Kiina ja Ruotsi, mutta ei Suomi.

Puurot ja vellit menivät monta kertaa sekaisin, kun toinen operaatio kävi sotaa ja toinen turvaa rauhaa. Kävikö Suomi sotaa Afganistanissa? Asiaa ei koskaan kunnolla päätetty, ja nyt huomaamme, että tuli vähän sodittua.

Isaf-operaatio päättyi vuonna 2015 ja sen jatkajaksi YK nimitti Naton johtaman operaation, jonka piti jatkua ainakin vuoteen 2024. Jälleen Yhdysvalloilla oli tämän rinnalla oma operaationsa edistämässä amerikkalaisten pyrkimyksiä.

Afganistanin siviiliuhrien takia Alankomaiden pääministeri ja Saksan liittopresidentti joutuivat eroamaan. Suomessa ei jotenkin oikein uskottu, että suomalaiset sotilaat missään sodassa ovatkaan. Tai jos ovatkin, pelkästään rauhaa turvaamassa, eivät hyökkäämässä afganistanilaisten kimppuun. Tai jos ovatkin, eivät ainakaan missään Nato-johtoisissa operaatioissa. Ja jos ovatkin, se on osa Suomen pitkää erillissotien perinnettä.

Suomi piti joukkonsa Afganistanissa, olivathan ne mukana oikein YK:n operaatiossa. Jota johti Naton kautta Yhdysvallat. Yhdysvallat kuitenkin lupasi vielä 2019, että mahdollinen vetäytyminen koordinoidaan kumppanien kanssa eivätkä jenkit missään tapauksessa toteuta sitä itsenäisesti. Sitten jenkit yhtäkkiä peruivat puheensa ja vetivät joukkonsa.

Miten on mahdollista, että YK:n operaatio yhtäkkiä loppuu, kun yhdessä jäsenvaltiossa on epävakaa poliittinen tilanne? Jos kyseessä todella oli YK:n projekti, eikö YK:n olisi pitänyt päättää sen jatkosta tai lopettamisesta? Ja jos ei, miksi Suomi oli mukana Yhdysvaltain valloitussodassa?

Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä.