IPS/Catherine Wilson

Seuraukset näkyvät niin yksilöiden kuin yhteisöidenkin elämässä vuosikymmeniä.

Jo ennen koronapandemiaa monet Tyynenmeren saarivaltiot kärsivät suuresta koulunsa kesken jättäneiden määrästä. Nyt koulujen sulkemisen ja talouden alamäen pelätään kasvattavan koulupudokkaiden määrää entisestään.

Koska alueen väestöstä suuri osa on nuoria, ilmiöllä on kauaskantoisia seurauksia. Tyynenmeren saarivaltioiden noin 11,9 miljoonasta asukkaasta yli puolet on alle 23-vuotiaita.

Koronasulut ovat vähentäneet perheiden tuloja, eikä heillä välttämättä ole enää varaa kouluttaa lapsiaan. Lukukausimaksujen lisäksi heidän pitää kustantaa matkat kouluun sekä oppimateriaalit.

– Monet tekijät vaikeuttavat koulunkäyntiä Tyynenmeren alueella, ja koronaan liittyvät häiriöt pidentävät listaa, alueellisen yhteistyöjärjestön Pacific Communityn koulutuksen laatua arvioivan ohjelman (EQAP) johtaja Michelle Belisle sanoo.

– Teinivuodet ovat tärkeitä nuoren elämässä, ja valitettavasti kokemus on osoittanut, että toisella asteella koulun keskeyttäneet oppilaat palaavat opin ääreen vasta aikuisella iällä, jos silloinkaan, Belisle täydentää.

ILMOITUS

Köyhempi tulevaisuus

– Joidenkin perheiden on täytynyt lykätä lastensa koulutusta ja säästää rahaa, jotta voisivat lähettää heidät kouluun taas vuonna 2022. Toiset ovat riskialttiisti lainanneet rahaa virallisilta ja epävirallisilta tahoilta, Josephine Teakeni kertoo. Hän on Salomonsaarten pääkaupungissa Honiarassa toimivan Vois Blong Mere -kansalaisjärjestön johtaja.

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia. Mutta vaikka lähes kaikki lapset aloittavat koulun, sen päätökseen saattavien määrät ovat paljon pienempiä. Esimerkiksi Cookinsaarilla kaikki 10–14-vuotiaat nuoret ovat koulussa, mutta 15–19-vuotiaista enää vain 57 prosenttia.

Salomonsaarilla alle puolet lapsista käy peruskoulun loppuun.

Koulujen sulkeminen koronan takia vielä kärjistää pudokasongelmaa. Koulujen turvallisesta uudelleenavaamisesta on tullut prioriteetti, jota Unicef tukee. Se korostaa koulunkäynnin merkitystä lasten aikuisiän menestykselle. Järjestö arvioi, että Tyynenmeren alueen koulusulkujen jatkaminen voi johtaa miljardien eurojen menetyksiin tulevaisuuden tuottavuudessa ja nykysukupolven elämänajan ansioissa.

Digikuilu levenee

Valtaosa alueen koronatartunnoista on todettu Fidžillä ja Papua-Uudessa-Guineassa. Molemmissa maissa koulut ovat olleet suljettuina useampaan otteeseen pandemian aikana. Papua-Uudessa-Guineassa rajoituksista luovuttiin toukokuussa, mutta tartuntojen pelossa monet koulut ovat silti päättäneet pysyä kiinni. Fidžillä sulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

Digikuilu kasvattaa koulutuksen eriarvoisuutta, ja eniten kärsivät syrjäisten maalaiskylien koululaiset.

Papua-Uudessa-Guineassa netti on vain yhdellätoista prosentilla kansalaisista. Lisäksi noin yhdeksän miljoonan ihmisen kansakunnasta kolmannes yli kuusivuotiaista naisista ja neljännes miehistä ei ole koskaan käynyt minkäänlaista koulua.

Puutetta sähköstä ja lukutaidosta

– Televisiossa ja radiossa annetaan kouluopetusta. Valitettavasti useimmat lapset eivät hyödy siitä, sillä maakuntien radioasemilla on heikot signaalit ja yhteydet. Televisio-oppitunnit ovat samaan tapaan hyödyttömiä, jos kylissä ei ole sähköjä, tri Kilala Devette-Chee toteaa. Hän johtaa Papua-Uuden-Guinean kansallisen tutkimusinstituutin peruskoulutuksen tutkimusohjelmaa.

Papua-Uuden-Guinean hallituksen viime vuonna teettämässä tutkimuksessa noin viidesosa kouluista ilmoitti, että useimmilla niiden oppilaista oli radio. Yli 72 prosenttia maan kouluista ilmoitti, että alle puolella niiden oppilaista oli kotonaan sähkö.

Devette-Chee huomauttaa, että myös maalaisyhteisöissä yleinen lukutaidottomuus vähentää vanhempien mahdollisuuksia tukea lasten kotikoulutusta.

Englanninkielinen versio