Tiukempi budjettiesitys olisi tarkoittanut hallaa kotitalouksien luottamukselle omaan ja Suomen talouteen, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Saarikko perusteli toimittajatilaisuudessa hallituksen esitystä lähes seitsemän miljardin euron velanotosta ensi vuodelle.
Alijäämän koko sai tuoreeltaan kritiikkiä elinkeinoelämältä ja oppositiosta, sillä ensi vuodelle ennustetaan noususuhdannetta. Saarikon mukaan tiukempi ratkaisu olisi tarkoittanut leikkauksia perusturvaan ja koulutukseen. Hän myös kiinnitti huomiota koronaviruksen deltavariantin tuomaan epävarmuuteen.
Suomessa ei ole vastaavaa verohuojennusta, joka olisi ikäsidonnainen. Se on varmasti asia, jonka perustuslakivaliokunta haluaa käydä läpi.
– Kulutus kasvaa ja myös teollisuudessa ja palveluissa luottamus on korkealla, mutta ylipäätään yhteiskunnan ilmapiiri on vielä hyvin herkkä korona-ajan jälkeen, hän sanoi.
STT:lle Saarikko korosti vielä erikseen, että luku on puolet pienempi kuin tänä vuonna sekä samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa finanssikriisin jälkeen.
Luku on kuitenkin selvästi suurempi kuin viime vaalikaudella Juha Sipilän keskustajohtoisessa hallituksessa laadituissa budjeteissa, joissa pyrittiin suitsimaan velkaantumista. Saarikko itse kiinnittäisi enemmän huomiota talouden kasvuun ja työllisyyteen.
– Vain menoista keskustelemalla Suomen talous ei ratkea, vaan on pakko keskustella myös tuloista.
Euroistus “perusteltu osa” työllisyyspaketissa
Keskustajohtaja sivusi tilaisuudessa myös hallituksen lupaamia rakenteellisia työllisyystoimia, jotka se on luvannut tehdä helmikuun puoliväliin mennessä.
Saarikko sanoi, että keskusta olisi ollut valmis tekemään päätökset jo torstaina päättyneessä budjettiriihessä, mutta toisaalta asian valmistelu on myös aidosti kesken. Selkein osa pakettia olisi Saarikon mukaan työttömyysturvan edellytyksenä olevan työssäoloehdon euroistaminen eli sitominen palkkaan työajan sijaan.
– Pidän perusteltuna, että sen on oltava osa sitä 110 miljoonan (euron) kokonaisuutta, Saarikko sanoi.
Hallitus keskittyi riihessä helpottamaan yritysten työvoimatilannetta toimilla, joita se kutsui nopeatehoisiksi. Nämä toimet ovat kuitenkin tulossa käyttöön vasta vuosina 2022 ja 2023. Toimet perustuivat valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen johtaman työryhmän esityksiin, jotka Saarikon mukaan laitettiin toimeen sellaisenaan.
Iäkkäiden verokannuste syyniin eduskunnassa?
Mukana on esimerkiksi opintotuen tulorajojen nosto vuodeksi. Hallitus jätti torstaina kertomatta noston suuruuden, mutta korotus olisi Saarikon mukaan 20–25 prosentin luokkaa. Hän huomauttaa STT:lle, että noston myötä myös mahdollisuus opintotuen käyttöön lisääntyy. Tämä halutaan huomioida ennen lopullista päätöksentekoa.
– Se tuottaa julkisessa taloudessa arvioissa hyvää, koska työllisyys lisääntyy, mutta samaan aikaan joudutaan laittamaan panos, hän sanoi muutoksen kustannuksista.
Majasen työryhmä on tehnyt oman laskelmansa 25 prosentin noston pohjalta. Tämä nostaisi opintotukimenoja arviolta noin 10 miljoonalla eurolla, mutta työllisyyden vahvistuminen tukisi julkista taloutta tätä enemmän.
Muutoksen on tarkoitus olla voimassa vain ensi vuoden ajan, mutta Saarikko on valmis tarkastelemaan toimen tekemistä pysyväksi. Hänen mukaansa on kuitenkin perusteltua seurata, miten muutos vaikuttaa opintojen etenemiseen.
Työvoimatoimena hallitus päätyi esittämään myös yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksen korottamista porrastetusti. Saarikko puolusti toimea toimittajille nimenomaan työllisyyttä tukevana toimena, vaikka helpotus pienentäisi valtion verotuloja.
Saarikon mukaan Ruotsissa on erittäin hyviä kokemuksia verokannusteista yli 60-vuotiaille, jotka ovat helpottaneet työvoiman saatavuutta. Hän kuitenkin ennakoi STT:lle, että esityksen eduskuntakäsittely tulee viemään oman aikansa.
– Suomessa ei ole vastaavaa verohuojennusta, joka olisi ikäsidonnainen. Se on varmasti asia, jonka perustuslakivaliokunta haluaa käydä läpi.