Hallitus on budjettiriihessään sopinut mittavista ilmastotoimista, jotka vähentävät päästöjä noin 14–15 megatonnia vuoteen 2035 mennessä. Asiasta kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia päästövähennyspäätöksiä puuttui ennen riihtä vielä arviolta 11 megatonnin verran.
Sekä vihreät että vasemmistoliitto ovat pitäneet tärkeänä, että päästövähennysten riittävyydestä saavutetaan tarpeellinen varmuus.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan vihreille oli erittäin tärkeää, että pakettia tullaan nyt yhdessä katsomaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hänen mukaansa hallitus on nyt sitoutunut tekemään tarkastelun perusteella mahdollisesti tarvittavat lisäpäätökset.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Anderssonin mukaan päästövähennysten turvana on vahva perälautakirjaus, jonka mukaan lisätoimiin ryhdytään jo maaliskuussa, mikäli tiede osoittaa, että tarvittavat toimet eivät ole kasassa.
Budjetin alijäämä kasvaa 6,9 miljardiin
Hallituksen sopima linjaus Suomen valtion talousarvioksi on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin päivitetyn koon esitteli hallituksen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Otettavan velan määrä on hieman kasvanut, sillä valtiovarainministeriön esitys viime kuussa oli 6,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Saarikon mukaan alijäämän kasvua selittää kaksi isoa muutosta, vaikka talouskasvuennuste on parantunut kesästä. Mukana on vuonna 2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden ennakkorahoitusta 0,9 miljardin euron edestä. Lisäksi mukana on EU:n elpymisvälineisiin liittyviä menoja.
Alijäämä sisältää myös koronamenoja 0,4 miljardia euroa.
Budjettiriihessä tehdyt työllisyyspäätökset kohdistuivat ennakoidusti toimiin, joilla on tarkoitus helpottaa yritysten työvoimapulaa. Marinin mukaan hallitus keskittyy nopeavaikutteisiin toimiin.
Työllisyystoimista kokonaispäätös helmikuussa
Hallitus ilmoitti alkuvuonna, että se valmistelee pikakaistaa, jolla erityisosaajat ja kasvuyrittäjät voisivat saada työluvan kahdessa viikossa. Tämä valmisteilla oleva pikakaista on tuoreen päätöksen myötä tarkoitus laajentaa tutkijoihin ja opiskelijoihin. Työvoimapulaa helpotetaan myös korottamalla opintotuen tulorajoja määräaikaisesti ensi vuonna.
Työllisyystoimet, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, päätetään kokonaisuudessa helmikuussa 2022.
Hallitus sopi yhteensä 100 miljoonan euron edestä veronkorotuksista. Summasta 58 miljoonaa euroa kohdistuu Saarikon mukaan aggressiivisen verosuunnittelun estämiseen eri keinoin. Andersson kertoi, että arvonnousuvero eli niin sanottu exit-vero otetaan käyttöön myös yksilöiden kohdalla vuodesta 2023 alkaen. Se on hänen mukaansa verovälttelyn vastainen toimi, jonka avulla estetään kotimaan vaihtamisen avulla tehtävää verovälttelyä.
Kaivosveron käyttöönotto tuottaa 25 miljoonaa euroa, joista 60 prosenttia kohdistuu kaivosten sijaintikunnille. Loppu koostuu tupakkaveron nostosta.
Saarikon mukaan poliisin rahoitus hieman nousee kuluvalta vuodelta, Suomen Akatemian valtuustaso vuodelle 2022 kasvaa ja maakuntalennot turvataan ensi vuoden elokuuhun saakka.