Lehtikuva/Markku Ulander

EU-rahoitusta on hyödynnetty esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa.

Näissä maissa koronakriisiin liittyvinä toimina on otettu käyttöön tehostettu lyhennetyn työajan tuki. Espanjassa käynnistyy syksyllä kolmivuotinen kokeilu, jossa on mukana 200 yritystä ja noin 6 000 työntekijää.

Euroopassa on käynnissä erilaisia lyhennetyn työajan kokeiluja ja koronakriisin myötä niitä on laajennettu. EU otti vuonna 2020 käyttöön SURE-tukivälineen työajan lyhentämisen ohjelmien sekä työntekijöitä ja itsensätyöllistäjiä suojaavien toimien rahoittamiseksi. Rahoitus jatkuu vuoden 2022 loppuun.

– Suomi ei ole halunnut tätä mahdollisuutta hyödyntää. Ihmettelen miksi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Tuki tekisi lyhennetyn työajan teettämisen taloudellisesti kannattavammaksi.

Lyhyemmästä työajasta monenlaista hyötyä

Kansainvälisten ja kotimaisten kokemusten perusteella lyhyempi työaika voi monilla aloilla helpottaa työn organisointia, nostaa tuottavuutta, parantaa työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

– Olemmeko yhteiskuntana kiinni vanhassa, kun meillä ei ole halukkuutta edes kokeilla uusia mahdollisuuksia työelämän kehittämiseksi, Palola kysyy.

ILMOITUS

Hän sanoo, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseksi tulisi ennakkoluulottomasti selvittää ja ottaa käyttöön kaikki keinot.

Julkisen sektorin kustannukset työnantajille suunnatussa lyhennetyn työajan tuessa eivät Palolan mukaan todennäköisesti olisi merkittävä työttömyysturvamenojen pienenemisen ja verotulojen lisääntymisen myötä.

– Tuki tekisi lyhennetyn työajan teettämisen taloudellisesti kannattavammaksi, vahvistaisi työllisyyden nopeaa palautumista ja tasaisempaa jakautumista sekä ylläpitäisi väestön työkykyä ja sulattaisi rakennetyöttömyyttä. Kaikille toimialoille mahdollisuus ei varmaankaan sovi, mutta monilla se voisi luoda uutta buustia, Palola esittää.

Moni haluaa lyhentää työaikaansa

STTK on selvittänyt suomalaisten suhtautumista työajan lyhentämiseen kansalaiskyselyllä vuosina 2017 ja 2020. Yli puolet vastaajista (60 %) oli vuonna 2020 sitä mieltä, että työaikaa tulisi lyhentää, jotta työtä riittäisi entistä useammalle ja koska automaatio ja digitalisaatio vievät työpaikkoja.

Lähes 60 prosenttia olisi tulevaisuudessa valmis lyhentämään työaikaansa, vaikka se johtaisi palkan alentumiseen. Naiset suhtautuivat ajatukseen miehiä myönteisemmin, mitä Palolan mukaan selittää vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa sekä epätasaisesti sukupuolten välillä jakautuva hoivavastuu.

Kyselyn mukaan usko viikkotyöajan lyhentymiseen tulevaisuudessa on kolmessa vuodessa vahvistunut merkittävästi. Myös käsitys työn paikka- ja aikariippumattomuudesta on vahvistunut. Kolmasosa uskoi, että työajan lyhentäminen olisi ympäristön kannalta myönteistä.

– Pandemia ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen ovat vahvistaneet jo aiemmin nähtävissä olleita trendejä. Erityisesti nuoret tunnistivat työajan, palkan ja kulutuksen välisen yhteyden. Lyhyempi työaika tarkoittaa pienempää palkkaa, mikä vähentää ylikulutusta. Lisääntyvä vapaa-aika taas parantaa hyvinvointia ja elämänlaatua, Palola arvioi.