Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen keskinäisestä suhteesta ja tasavertaisen mallin rakentamisesta on käyty tuloksetonta keskustelua vuosikymmenet. Ammattikoulusta ei ole kyetty kehittämään kilpailukykyistä väylää korkea-asteelle eikä yhtenäisen toisen asteen rakentaminen ole onnistunut.
Vuosina 2017–18 uudistetulla lainsäädännöllä lukion ja ammattikoulun erillisyyttä edelleen vahvistettiin. Erilainen rahoitus, opintojen mitoitus, opetuksen suunnittelu ja tarjonta, jatko-opintokelpoisuus ja korkeakoulujen valintaperusteet lisäävät toisen asteen kaksinapaisuutta ja jakavat nuoret kahteen ”kastiin”.
Nuorille kuitenkin vakuutetaan, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saa samat mahdollisuudet hakea korkeakouluun kuin lukion suorittaneet. Tilastojen mukaan tämä ei ole totta. Vain noin kaksi prosenttia yliopisto-opiskelijoista on aiemmin käynyt pelkän ammattikoulun. Ammattikorkeakoulujen luku on noin 25.
Koulutuspoliittisen selonteon visiossa luvataan, että toisen asteen koulutus turvaa koko nuorisoikäluokalle vahvan yleissivistävän ja ammatillisen perustan jatko-opintoihin ja työelämään. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
Nykyisellä lainsäädännöllä ja rakenteella visio ei voi toteutua, joten toivottavaa olisi, että nykyinen hallitus ehtisi käynnistämään parlamentaarisen valmistelutyön uudistuksesta, jolla toisen asteen koulutus saadaan vastaamaan tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeisiin.
Jukka Söderdahl
Pori