Suomen koronapolitiikkaan tulee täyskäännös. Kieltojen ja rajoitusten sijaan tavoitteena on Suomen avaaminen.
Kaikista valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiasta on rokotettu kahteen kertaan tai heillä on ollut tähän mahdollisuus. Tämän arvioidaan toteutuvan lokakuussa.
Koronapolitiikka siirrettiin uuteen asentoon kahdella päätöksellä. Sunnuntaina hallitus antoi eduskunnalle esityksen tartuntatautilain muuttamisesta. Siinä kahden metrin turvaväleistä luovutaan ja tapahtumat pääsevät vihdoin kunnolla käyntiin.
Eivät kuitenkaan aivan heti. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) arvioi STT:lle, että mietinnön valmistuminen siirtyy 20.9. alkavalle viikolle, koska siitä pyydetään myös perustuslakivaliokunnan lausunto.
Laajempi vaikutus on hallituksen maanantaina hyväksymällä uudella hybridistrategialla, jonka tavoite on juuri Suomen avaaminen rajoitusten jälkeen.
Uuden strategian lähtökohta on, että yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Vaikka alueilla esiintyy tartuntaryppäitä, pieniriskisiä tilaisuuksia ja toimintoja ei suositella rajoitettavaksi lainkaan. Kohtuullisen riskin tilaisuuksiin ja toimintoihin suositellaan asetettavaksi kohdennettuja suosituksia.
Vain suuren riskin toimintaa suositellaan kohdennetusti ja tarkkaan valikoiden rajoitettavaksi hallintopäätöksin paikallisessa erityistilanteessa. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate.
Pykälään muutos vai kokonaan pois?
Kahden metrin turvavälit poistava tartuntatautilain muutos oli heti tiistaina istuntotauolta palanneen eduskunnan käsittelyssä. Lähetekeskustelu teki näkyväksi, että sosiaalidemokraatit haluavat edetä varovaisemmin kuin kaikki muut ryhmät.
SDP:n Aki Lindén muotoili asian niin, että muutos pitää tehdä maltilla, hallitusti ja askel kerrallaan. Hän muistutti tautitapausten lisääntyneen kesällä räjähdysmäisesti
– Ei tämä koronapandemia ole vielä ohi. Pitää koko ajan ottaa huomioon epidemiatilanne, rokotustilanne ja olla myös valmiudessa rajoituksiin, Lindén sanoi.
Käytännössä erimielisyys koskee sitä, muutetaanko tartuntatautilain pykälää 58 d vai pitäisikö se poistaa kokonaan. Pykälässä määritellään lähikontakti sekä soveltamisen kriteerinä aikaisemmin ollut ilmaantuvuusluku.
Oppositiossa ainakin kokoomus haluaa muuttamisen sijaan poistaa koko pykälän. Tukea vaatimus sai keskustan Lohelta.
– Rajoitusten perustaminen vaatii aina erityiset perustelut, niiden purkaminen ei vaadi. Minusta on tärkeää, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta nyt tätä miettii, onko tälle 58 d -pykälälle tarvetta. Minusta tätä pitää arvioida avoimesti ja kriittisesti täällä eduskunnassa, jotta me voimme aidosti mennä kohti normaalioloja ja parantaa ihmisten toimeentuloa, ja myös henkistä kestävyyttä.
Monet edustajat vetosivat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd.), että hän muuttaisi esitystä tältä osin. Kiuru ei luvannut muutosta.
Kauneusvirheiden korjaaminen kesti liikaa
Monissa puheenvuoroissa hallitusta arvosteltiin ylipäänsä hidastelusta ja liian reaktiivisesta suhtautumisesta epidemiaan. Edustajilla olisi ollut valmiutta keskeyttää istuntotauko ja tulla päättämään tartuntatautilaista aiemmin.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo piti todella hyvänä, että kahden metrin turvavälivaatimus nyt poistuu.
– Suomi on ollut isossa kuvassa menestystarina. Täytyy kiittää hallitusta, että korona on hoidettu täällä paremmin kuin muualla Euroopassa. Mutta on kulunut vähän liian pitkä aika siihen, että tällaiset kauneusvirheet korjataan.
Veronika Honkasalo (vas.) oli samaa mieltä.
– Tämä olisi voinut tulla jo aikaisemmin. Täällä käytiin aika laajaa keskustelua yli puoluerajojen jo viime keväänä siitä, että kulttuuri- ja tapahtuma-alaa pitää voida avata terveysturvallisesti. Me tiedämme myös ne haitat, mitä tämä ala on kokenut juuri näiden epäyhtenäisten rajoitustoimien takia.