Emma Grönqvist

– Näinkö vähän teknologiateollisuuden kentässä arvostetaan sitä, mitä olemme tehneet, ihmettelee Turja Lehtonen kuultuaan, miten vähän uuteen työnantajayhdistykseen oli viikon alkuun mennessä liittynyt teknologiateollisuuden yrityksiä.

– Meidän työehtosopimus on kuitenkin ollut tämän maan joustavin, eniten paikallista sopimista salliva ja mahdollistava, hän jatkaa.

Tilanne näyttääkin Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan äärettömän huolestuttavalta työntekijöiden näkökulmasta.

Teknologiateollisuuden uuteen työnantajayhdistykseen on hyväksytty runsas 200 yritystä. Niissä on yhdistyksen toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mukaan yli 33 000 työntekijää.

Mikäli yleissitova työehtosopimus syntyisi, siinä tapauksessa ei enää synny yrityskohtaisia työehtosopimuksia erikseen.

Yhdistyksen alkuviikolla järjestämässä tiedotustilaisuudessa Ruohoniemi arvioi, että merkittävä osa yrityksistä liittyy vielä yhdistykseen ja että teollisilla toimialoilla yleissitovuus tulee selkeästi toteutumaan. Hän kertoi, että takarajaa liittymiselle ei ole asetettu. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista pyritään Ruohoniemen mukaan aloittamaan syyskuun loppupuolella.

Tämä on peliä

Lehtosen mukaan menossa on peli.

ILMOITUS

– Ainakin minun silmissäni, toistaiseksi, tämä uusi yhdistys on bulvaani. Minun silmissäni tämä yhdistys ei vielä ole saanut sellaista uskottavuutta, sellaista jäsenmäärää, että meidän kannattaisi sen kanssa työehtosopimusneuvottelut aloittaa.

Lehtonen ihmettelee työnantajayhdistyksen vakuutteluja yleissitovuuden toteutumisesta.

– En ole kaikista luvuista päässyt selville, mutta jos kaikki yritykset yhteensä työllistää noin 33 000 ihmistä, siitä ei vielä yleissitovuutta synny. Jos luvussa on sisällä toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, niin määrä on katastrofaalinen. Minun näkemyksen mukaan tuolla pitäisi olla lähes 60 000 haalaripukuista, niin sitten voitaisiin ruveta puhumaan yleissitovasta työehtosopimuksesta.

Kovaa vauhtia päin seinää

Pahimmillaan tilanne johtaa Lehtosen mukaan siihen, että teknologiateollisuuden toimialalla on noin 2600-3000 yritystä, joilla ei ole minkäänasteisia työehtosopimuksia.

– Pahimmassa tapauksessa meidän pitää lähteä tekemään näihin kaikkiin yrityskohtaisia työsopimuksia, yritys kerrallaan, organisaatio kerrallaan.

Lehtonen on varma, että tällaista tilannetta suomalaiset teknologiateollisuuden toimialan yritykset eivät ole halunneet.

– Tässä alkaa pikkuhiljaa paljastua Teknologiateollisuus ry:n kaksilla rattailla ajaminen. En tiedä, mikä heidän strategia on, mutta tällä hetkellä ollaan ajamassa kovaa vauhtia päin seinää.

Neuvottelukumppani arvioidaan

Turja Lehtonen korostaa, että neuvottelujen alkamisesta ei päätä Teknologiateollisuuden työnantajayhdistys yksinään, eikä työntekijäliittokaan.

– Mutta ennen kuin me aloitamme neuvottelut, teemme Teollisuusliitossa tarkan arvion siitä, että onko meillä olemassa kooltaan, uskottavuudeltaan ja luotettavuudeltaan sellainen neuvottelukumppani, jonka kanssa meidän kannattaa lähteä työehtosopimusta tekemään.

Lehtonen muistuttaa, että liitolla oli aiemmin sellainen kumppani, Teknologiateollisuus ry. nimeltään.

– Mutta se päätti näyttää meille ovea. Ja tällä hetkellä Teknologiateollisuus ry. ei ole enää meille työmarkkinakumppani eikä mikään yhteistyökumppanikaan, vaan se on yksi lobbarijärjestö muiden joukossa. Nyt jää nähtäväksi, syntyykö tähän rinnalle uskottava vaihtoehto.

Yrityskohtaisia ei tule yleissitovaan kenttään

Teknologiateollisuuden työnantajayhdistys ei siis Lehtosen silmissä ainakaan vielä edusta sellaista organisaatiota, jonka kanssa Teollisuusliitto voisi aloittaa työehtosopimusneuvottelut.

– Mutta mikäli yleissitova työehtosopimus syntyisi, siinä tapauksessa ei enää synny mitään yrityskohtaisia työehtosopimuksia erikseen, Lehtonen korostaa.

Yrityskohtaisilla neuvotteluilla ei siis ole mitään merkitystä silloin jos yleissitovuus on voimassa.

– Silloin noudatetaan kaikissa yrityksissä voimassa olevaa yleissitovaa työehtosopimusta, joka kylläkin mahdollistaa todennäköisesti hyvin laajan ja rakentavan yhdessä tehtävän paikallisen sopimisen mallin. Sellaisen, jonka tämänhetkinenkin työehtosopimus jo mahdollistaa.

Väärää mielikuvaa luotu

Työnantajayhdistys on Lehtosen mukaan pyrkinyt luomaan kentälle mielikuvaa siitä, että yrityksillä olisi olemassa vaihtoehtoja. Että ne voisivat valita joko valtakunnallisen työehtosopimuksen ja sitten yrityskohtaisen työehtosopimuksen välillä. Näin ei ole.

– Ei ole mitään vaihtoehtoja. Meidän näkökulma on se, että joko syntyy laaja koko kentän kattava yleissitova työehtosopimus tai sitten joudutaan neuvottelemaan yrityskohtaiset työehtosopimukset kaikille.

Mutta nämä siis sulkevat pois toisensa.

Uudistuminen tarkoittaa palkka-alea

Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoi järjestön odottavan rakentavaa ja uudistavaa yhteistoimintaa.

Hän korosti tiedotustilaisuudessa useampaan kertaa uudistamistarpeista ja totesi muun muassa että uudistamalla omaa tekemistään teknologiateollisuus luo edellytyksiä uudistumiselle.

Turja Lehtonen näkee uudistumispuheen taakse.

– Jos he kertoisivat ääneen, mitä he hakevat, niin kyse olisi palkkojen joustamisesta alaspäin.

Lehtosen mielestä palkat ovat olleet jo nykyisessäkin työehtosopimusmaailmassa hyvinkin joustavia.

– Työehtosopimus on tähänkin asti määritellyt vain minimin. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen minimipalkka on ollut alle 10 euroa tunnissa.

Työnantaja haluaa eroon yleiskorotuksista

Toinen, mitä työnantajapuoli Lehtosen mukaan haluaa, on päästä kokonaan eroon yleiskorotuksista.

– Yleiskorotukset ovat heille myrkkyä. He eivät halua minkäänlaisia yleiskorotuksia, vaan haluavat, että yrityksissä katsotaan, onko palkanmaksuvaraa vai ei.

Teollisuusliitto puolestaan haluaa Lehtosen mukaan huolehtia kohtuullisesta ansiotason ja ostovoiman kehityksestä.

– Ja mikäli yritys haluaa omaa henkilökuntaansa sen lisäksi vielä palkita, se on yrityksen omaa palkkapolitiikkaa.

Nämä kaksi asiaa ovat Lehtosen mukaan menneet nyt ”herttaisesti sekaisin” työnantajapuolen isossa huumassa.

– Sotku on aiheutunut siitä, että työnantajapuoli kuvittelee pääsevänsä tällä tavalla eroon palkkojen joustamattomuudesta ja yleissitovuudesta.

Lehtonen jatkaa, että voi päästäkin.

– Mutta saa ison kasan muita ongelmia sen päälle, pelkästään jo sen kautta, että työaikojen joustavuus loppuu kuin seinään 1. joulukuuta. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä yritysjohtajat miettii siitä, kun paikalliset sopimukset loppuvat tuolloin.

Aitoa yhteistyötä työntekijöiden toiveissa

Työntekijäpuolellakin on työmarkkinaneuvotteluita koskevia uudistustarpeita.

– Olemme kaivanneet yrityksiin aitoa yhteistyötä, aitoa yhdessä tekemistä, Lehtonen sanoo.

Tähän saakka on edetty työnantajan direktio-oikeudella ja määräämisvallalla.

– On tietysti yrityksiä, joissa on oltu edistyksellisiä, mutta sanoisin, että laajasti yrityskentässä aito yhteistyö työntekijöiden ja työnantajien kesken on ollut vähissä.

Lehtonen toivoisi avauksia tähän maailmaan sitä kautta, että direktio-oikeutta kevennettäisiin ja tehtäisiin aito vaikuttamisen mahdollisuus työntekijäporukalle

– Tätä kautta uskon, että pystyttäisiin avaamaan myös työnantajapuolelle tärkeitä palkkojen joustavuuksia, yleiskorotuksen joustavuutta ja myös laveampaa paikallisen sopimisen uskallusta, Lehtonen sanoo.