Tieteen ja taiteen lisäksi kansalaisjärjestöjen rahoitus uhkaa vähentyä Veikkauksen pelituottojen hiipuessa. Veikkaus on arvioinut, että sen vuosittaiset rahapelituotot vähenevät 300 miljoonalla eurolla rahapelihaittojen ehkäisemisen ja myös koronan seurauksena.
Hallitus on kompensoinut edunsaajille tuottojen vähenemistä tänä ja tulevana kahtena vuonna, mutta niiden pysyvä rahoitusmalli on auki. Ratkaisuksi on esitetty järjestöjen rahoituksen siirtämistä valtion budjettiin.
Mikäli järjestöjen rahoitus siirretään suoraan valtion budjettiin, on tärkeää varmistaa kansalaisjärjestökentän itsenäisyys, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.
”Järjestöjen rahoitus ei voi seilata ennakoimattomasti poliittisten suhdanteiden mukaan. Järjestöjen on uskallettava arvostella valtaapitäviä pelkäämättä budjettileikkauksia. Tarvitaan siis palomuureja, jotka varmistavat järjestöjen autonomian ja rahoitustason ennustettavuuden”, Sarkkinen kirjoittaa ministeriön verkkosivuilla .
Veikkauksen tulouttamista rahapelituotoista jaetaan tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön kautta 43 prosenttia, opetusministeriön 53 ja maa- ja metsätalousministeriön 4 prosenttia.
Sarkkinen kuvailee kansalaistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä demokratian kivijalaksi. Ilman aktiivista ja itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa ei ole toimivaa demokratiaa. Järjestöt organisoivat ihmisiä yhteistoimintaan, antavat äänen erilaisille ihmisryhmille, tuovat asioita julkiseen keskusteluun ja sitä kautta myös päätöksenteon agendalle.
”Järjestöt ovat yhteiskunnan tuntosarvia: ne löytävät sellaisia ihmisryhmiä, jotka eivät saa muuten tukea ja nostavat esille puutteita yhteiskunnan toiminnassa. Niiden vaikuttamistyö on välttämätöntä, jotta erilaisten ihmisten tarpeet tulisivat huomioiduksi myös päätöksenteossa ja julkisten palveluiden toiminnassa”, kirjoittaa Sarkkinen.
Liikasen työryhmä esitti neljä vaihtoehtoa
Erkki Liikasen johtama työryhmä esitti viime talvena neljä vaihtoehtoa rahapelituottojen jatkolle. Eniten kannatusta on saanut malli, jossa Veikkauksen tuotto siirretään kokonaisuudessaan yleiskatteelliseksi ja menot puolestaan tulevat normaalin budjettikäsittelyn piiriin. Edunsaajien rahoitus siirrettäisiin siis yhdellä kertaa kehysriiheen päätettäväksi.
”Vaikka ratkaisu on budjetin kannalta selkeä, tulisi se aiheuttamaan huomattavia äkillisiä sopeutumisongelmia”, työryhmä kommentoi mallia.
Soste ry piti helmikuussa mallia mahdottomana. Sen mukaan välitön siirtymä budjettirahoitukseen olisi riski erityisesti kansalaisjärjestötoimijoille, joiden rahoittamiseen ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta.
Sosten mielestä paras vaihtoehto on malli, jossa rahapelitoiminnan tuotto säilyisi kehyksen ulkopuolisena ja tuotto käytettäisiin korvamerkittynä säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi osa rahapelituotoista ja näillä rahoitettavista menokohteista siirrettäisiin pysyvästi valtion yleisillä budjettivaroilla rahoitettavaksi.