Budjettiriihi on kaikessa yksinkertaisuudessaan hallituksen yhteinen kokous, jossa määritellään valtion budjetti ensi vuodelle. Budjettiriihessä sovitaan, kuinka paljon rahaa valtio käyttää, ja mistä kyseiset rahat otetaan. Yleensä budjettiriihi kestää muutaman päivän.
Neuvottelujen tuloksena syntyy valtion talousarvioesitys, eli hallituksen ehdotus valtion budjetista. Lopullisesti valtion budjetti määritellään vasta eduskunnassa, mutta enemmistöhallituksen ollessa vallassa eduskuntaryhmien ryhmäkuri käytännössä takaa sen, että hallituksen esitys hyväksytään valtion budjetiksi.
Keskusta haluaa työllisyysriihen
Tämänkertaisesta budjettiriihestä povataan tavallista kimurantimpaa, sillä hallituspuolueet ovat julkisuudessa puhuneet keskenään ristiriitaisista tavoitteista.
Tämänkertaisesta budjettiriihestä povataan tavallista kimurantimpaa, sillä hallituspuolueet ovat julkisuudessa puhuneet keskenään ristiriitaisista tavoitteista.
Hallituspuolueista etenkin keskusta on korostanut työllisyyden merkitystä nyt alkavissa budjettineuvotteluissa. Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on toistuvasti korostanut työllisyystoimien tärkeyttä. Hallitukselta on lupa niitä myös odottaa, sillä se on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin.
Koronakriisi teki työllisyyteen syvän loven, mutta Suomi lähestyy hallituksen tavoitetta. OP Ryhmän ekonomistit arvioivat elokuussa, että työllisyysaste nousee lähelle 74 prosenttia vuonna 2023.
Hallitus myös päätti keväällä 110 miljoonan euron työllisyystoimista, joiden on vahvistettava julkista taloutta. Suomeksi sanottuna ne tarkoittavat sellaisia työllisyyttä lisääviä toimia, joita ei ole rahoitettu julkisin varoin.
Tämän viikon neuvotteluissa on keskustalle kyse siitä, miten valtio aikoo lisätä työllisyyttä. Valtiovarainministeri Saarikko on puhunut työttömyysturvaan liittyvistä uudistuksista. Hallituspuolueista keskusta ja vihreät ovat suhtautuneet myönteisesti esimerkiksi työttömyysturvan muuttamisesta suhdanneperusteiseksi. Se tarkoittaisi sitä, että poikkeuksellisen huonossa taloustilanteessa työttömyysturvan kesto olisi nykyistä pidempi, ja muulloin nykyistä lyhyempi.
Saarikko on puhunut myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta. Se tarkoittaisi sitä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen ehtoja muutettaisiin tulosidonnaisiksi.
Nykyään ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että työnhakija on ollut riittävän monena viikkona vähintään 18 tuntia töissä. Euroistamisen jälkeen katsottaisiin, että on riittävän monena kuukautena saanut vähintään tietyn summan palkkaa.
Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on Saarikon kanssa eri linjoilla. Andersson totesi kesäkuussa, ettei hän näe välitöntä painetta työllisyystoimien osalta. Anderssonin mukaan hallitus ei voi tehdä syksyllä uusia päätöksiä työllisyystoimista, koska niitä ei ole vielä valmisteltu.
Nyt on ilmaston aika
Hallituspuolueista etenkin vihreät ja vasemmistoliitto ovat vaatineet, että syksyn 2021 budjettiriihi olisi ilmastoriihi. Hallitus on ottanut tavoitteekseen tehdä päätöksiä, joiden myötä Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi elokuussa Kansan Uutisten haastattelussa, että tällä hallituskaudella on ollut jo aika monta työllisyysriihtä, joten nyt on ilmaston aika.
Laskennallisesti noin puolet hallituksen lupaamista ilmastotoimista on päätetty. Jäljellä ovat vielä päätökset, joilla päästään noin 11 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennyksiin.
Budjettiriihessä hallitus etsii päästövähennyksiä muun muassa liikenteestä, asumisesta ja maataloudesta. Mahdollisia päästövähennystoimia voisivat olla esimerkiksi liikenteen päästökauppa, turvepeltojen raivausmaksu tai sähköautojen verotuki.
Hallituspuolueista keskusta on kuitenkin jarruttanut päästövähennyspäätöksiä. Keskustan puheenjohtaja Saarikon mukaan päätöksiä päästövähennyksistä ei voida tehdä, koska päätösten tueksi tehtävät valmisteluasiakirjat eivät ole vielä valmiita. Lisäksi keskustalaiset ovat olleet vastahakoisia tekemään etenkin maatalouteen tai liikenteeseen kohdistuvia päästövähennyksiä. Myös RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on toppuutellut ilmastotoimia.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo taas on ollut jyrkän päinvastaista mieltä. Ohisalo on jopa uhannut, että vihreät lähtee hallituksesta, jos päästövähennyksiä ei saada nuijittua pöytään. Panokset ovat siis kovia.
Lopuksi: Mutta miksi sitä sanotaan riiheksi?
Riihi oli ennen maatalouden teollistumista käytetty rakennus, jossa viljaa puitiin. Puinnissa viljan tähkistä eroteltiin jyvät. Riihi-sanalla tarkoitettiin myös itse urakkaa, eli yhden viljariihellisen puimista. Etymologisesti budjettiriihi on samaa luokkaa “aivoriihen” kanssa.
Voisi ajatella, että budjettikokousta kutsutaan riiheksi, koska molemmissa urakoissa mennään samaan rakennukseen puimaan asioita perinpohjaisesti.
Ensimmäisen kerran valtion budjettineuvotteluita kutsuttiin julkisuudessa “budjettiriiheksi” 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Helsingin Sanomien mukaan ensimmäinen maininta budjettiriihestä löytyy Ilta-Sanomista elokuulta 1971.