Lehtikuva/Roni Lehti

Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut vanhuspalveluissa lakiuudistuksen jälkeen, vaikka lisähoitajien palkkaamiseen on annettu tarvittava rahoitus.

Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen lopullinen tavoite on 0,7:n hoitajamitoitus, mutta siihen ei päästä, varoittaa THL maanantaina.

– Yksikköihin palkataan edelleen pääasiassa avustavaa työvoimaa. Tämä auttaa olemassa olevan hoitohenkilöstön työn kohdentamisessa tehokkaasti asiakastyöhön, mutta henkilöstömitoituksen lopulliseen tavoitteeseen 0,7 ei tällä keinolla ole mahdollista päästä, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo.

Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole vanhuspalveluissa toistaiseksi noussut, käy ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannasta.

Lakisääteinen hoitajamitoitus astui voimaan vajaa vuosi sitten 1.10.2020. Vähimmäismitoitus on aluksi 0,5 hoitajaa asiakasta kohti ja sitä nostetaan portaittain 0,7:ään 1.4.2023 mennessä.

THL:n mukaan joka kymmenes ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä ei yltänyt lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen toukokuussa.

ILMOITUS

Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut vanhuspalveluissa lakiuudistuksen jälkeen, vaikka lisähoitajien palkkaamiseen on annettu tarvittava rahoitus.

Taustalla ovat usein rekrytointiongelmat. Marraskuussa neljäsosa vastaajista ilmoitti toimivansa vajaalla henkilöstöllä, jos ammattilaisia ei saada palkattua.

– Oletettavasti rekrytointitilanne ei ole marraskuusta helpottunut. Koronaepidemia on vaikeuttanut henkilöstön saatavuutta vanhuspalveluihin edelleen, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

– Tilanne on huolestuttava, koska jatkuessaan rekrytointiongelmat saattavat pakottaa yksiköt laskemaan asiakasmääriään, jotta lakisääteinen mitoitus saavutetaan. Tarvitaan nopeita toimia henkilöstön saatavuuden parantamiseksi, Kehusmaa jatkaa.

Seuraavan kerran mitoitus nousee 1.1.2022, jolloin sen on oltava 0,6.

Ongelmat alan veto- ja pitovoimassa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan rekrytointihaasteet ja hoitajapula kertovat sote-alan ja vanhuspalveluiden veto- ja pitovoiman isoista ongelmista Puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan ratkaisutkin ovat olemassa.

– Ammattitaitoista ja koulutettua hoitohenkilöstöä on olemassa ja alalle hakeudutaan, jos vain työolot eli työn määrä, työnkuva, johtaminen ja palkkaus hoidetaan kuntoon, sanoo Paavola, joka ei ole yllättynyt THL:n julkaisemista tiedoista.

Lain henki on, että koulutetun, tutkinnon suorittaneen hoitajan työaika tulee käyttää välittömään asiakastyöhön eli hoitamiseen. SuPerin kentältä saama viesti kuitenkin on, hoitajat tekevät edelleen liian monessa paikassa tukitöitä eli siivoamista ja pyykkihuoltoa.

Paavola sanoo sote-palveluiden turvaamisen olevan kuntien lisäksi valtion vastuulla. Valtion on kohdennettava rahaa hoitajapulan korjaamiseen.

– Jos näin ei tehdä, oletetaanko omaisten jatkossa ottavan suuremman hoitovastuun läheistensä hoidosta? Kuka silloin käy töissä?