Sirpa Koskinen

Olemme lupautuneet vähentämään fossiilisia polttoaineita. Kivihiilen käytön lämmön ja sähkön tuotannossa on määrä loppua 1.5.2029 mennessä.

Elokuussa 2020 käynnistetty kansalaisaloite vei eduskuntaan puolestaan lakialoitteen, jonka mukaan hitaasti uusiutuvan turpeen käyttäminen polttoaineena tulisi kieltää 31.5.2025 lähtien.

Miten aikaisemmat energiatavoitteemme ja lupauksemme ovat toteutuneet? Opettava esimerkki on niin sanottu risupaketti.

Sana risupaketti syntyi vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketin eduskunta kokosi uusiutuvan energian, etenkin energiapuun, tukilupaukseksi.

Risupaketilla saatiin viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat sen vuonna 1992 yllättäen kaataneet. Risupaketilla ajettiin eteenpäin myös myöhempää Hanhikiven ydinvoimahanketta Pyhäjoella.

ILMOITUS

Vuoden 2002 risupaketti oli vielä sanahelinää. Risupaketti ei sisältänyt tiekarttaa, tavoitetta siitä, kuinka energiapuun käyttömäärää kuutioissa oli määrä lisätä vuosi vuodelta.

Tiekartta piirrettiin vasta 2010. Metsähakkeen kokonaiskäytön piti nouseman lähtötasolta 7,0 miljoonaa kuutiota vuodessa tasolle 13,5 miljoonaa kuutiota vuoteen 2020 mennessä.

Metsähakkeen käyttö ylitti kahdeksan miljoonaa kuutiota vuonna 2013. Sen jälkeen hakkeen nousu pysähtyi. Vuonna 2019 metsähaketta paloi hivenen alle kahdeksan miljoonaa kuutiota.

Emme saavuttaneet risupaketin tavoitetta vuoden 2020 loppuun mennessä. Unohdimmeko risupaketin seurannan 2010-luvulla?

Parin viime vuoden aikana uusiutuvan puuvoiman merkitys on kuitenkin kasvanut. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä ja polttoöljystä halutaan lopultakin eroon.

Ajattelu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Näkyvimmin aiheesta on puhunut maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.

Hiilidioksidin päästömaksu totteli Macronia. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut silloisesta seitsemästä eurosta nykytasoon 40 euroon eli yli viisinkertaiseksi.

Päästömaksun nousulla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskoneet voimalat ovat jo korvaamassa kivihiiltään joko metsähakkeella tai puupelletillä. Risupaketille on vihdoin valoa, tavoiteaikataulunsa jälkeen.

Risupaketin huojahtelevasta seurannasta kannattaa ottaa oppia uusiin energialupauksiimme. Samalla metsähake odottaa uutta tiekarttaa.

Veli Pohjonen
Kuusamo