EU:n liittovaltiokehitys on ottanut kuluneen vuoden aikana aimo harppauksia eteenpäin. Koronan myötä tuli EU:n elvytyspaketti, joka sitoi Suomen EU:n yhteisvelkaan. Nyt tulee EU:n ilmastopaketti ja metsästrategia, joilla ennen pitkää tullaan sanelemaan Suomenkin metsäpolitiikka. EU-lainsäädäntöhän kävelee oman lainsäädäntömme yli.
Komissio lupaili Suomelle, että se ei halua päättää Suomen metsistä ja että kaikessa noudatetaan ”läheisyysperiaatetta”. Nämä ovat sanoja, joihin kukaan ei tosissaan usko. EU:llahan ei pitänyt olla yhteistä velkaa, EU-maiden ei pitänyt olla vastuussa toistensa lainoista eikä Euroopan keskuspankin pitänyt voida rahoittaa jäsenvaltioita. Näitä lupauksia heilutellaan yksi toisensa jälkeen kansalaisten edessä kuin Neville Chamberlain papereitaan ikään, kunnes niitä rikotaan.
On kuitenkin turha sanoa, etteikö nykyisestä liittovaltiokehityksestä olisi oltu hyvissä ajoin tietoisia. Suosittelen mahdollisimman monia hakemaan Yle Areenasta vuoden 1994 EU-kansanäänestystä edeltäneitä väittelyitä. Niissä mm. Paavo Väyrynen ja Esko Seppänen kertoivat EU:n tulevan suunnan hämmästyttävän tarkasti, kun jäsenyyden kannattajien väitteet taas ovat hajonneet tuhkaksi yksi toisensa jälkeen.
EU-komissio ja parlamentti ovat ihanteellisia kohteita lobbareille, esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden kilpailijoille. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö metsäteollisuutemme raaka-ainelähteeseen käydä ennen pitkää käsiksi, ja samalla maaseudulla elävien metsänomistajien omaisuuden arvo laskee ja pääomia sijoitetaan yhä enemmässä määrin Helsingin ja muiden kaupunkien asuntokuplaan. Sitähän Suomen kehitys on ollut 1990-luvulta alkaen: varainsiirtoa maaseudulta muutamaan suurimpaan kaupunkiin ja keinottelun nousua työn kustannuksella.
On surullista, että Suomessa ei käydä vakavaa keskustelua EU-jäsenyyden mielekkyydestä, eikä edes eurojäsenyydestä, jonka epäedullisuus meille on sentään tunnustettu tosiasia. Erimielisiä ollaan vain siitä, onko lähtö liian kallista. Tai oikeammin ollaan erimielisiä siitä, missä ajassa lähtö kustantaisi itsensä takaisin.
Akseli Erkkilä
Kittilä