Syksyn työmarkkinaneuvotteluista povataan vaikeita. Syksyllä 2020 Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa yleissitovista työehtosopimuksista, ja työehdoista sopiminen siirtyy Metsäteollisuuden sopimuksissa yritystasolle.
Teknologiateollisuus seurasi perässä keväällä 2021 ja ilmoitti sekin irtautuvansa osittain työehtosopimus- eli TES-toiminnasta. Teknologiateollisuus kuitenkin ilmoitti samaan hengenvetoon perustavansa uuden työnantajajärjestön, joka edelleen osallistuu TES-neuvotteluihin. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset voivat valita, osallistuvatko ne uuden järjestön kautta valtakunnallisiin neuvotteluihin, vai sopivatko ne työehdoista paikallisesti.
Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden jäsenyritykset työllistävät yhteensä yli 350 000 ihmistä.
”Päämääränä pitää olla, että kun mennään töihin, mennään täysiaikaisiin töihin. Ja sillä täysiaikaisella työllä pitää tulla toimeen ilman, että palkan päälle täytyy hakea tukia”
Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mielestä on ollut mielenkiintoista seurata, kuinka suurta kiinnostus uutta työnantajajärjestöä kohtaan on ollut Teknologiateollisuuden piirissä.
– Voi olla, että siellä on useampi yritys, joka on alkanut tarkemmin pohtia tätä tilannetta ja tullut siihen lopputulokseen, että Teknologiateollisuuden päätös ei välttämättä ollut elinkeinoelämänkään kannalta kovin edullinen linjaus.
Jos minimiehdot eivät synny sopimalla, ne on tehtävä lakia säätämällä
Suomessa esimerkiksi työntekijöiden palkat tai lomarahat eivät perustu lakiin, vaan niistä sovitaan työehtosopimuksissa. Mikäli työnantajat haluavat eroon yleissitovuudesta, pitäisi Li Anderssonin mielestä vähimmäistyöehdoista säätää laissa. Jos paikallista sopimista aiotaan edistää, pitäisi Anderssonin mielestä sopimisen rinnalle tuoda vahvempia pelisääntöjä, joihin sekä työntekijät että työnantajat voivat nojautua, kun sopimuksia tehdään.
Samaa mieltä on vasemmistoliiton 3. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi, joka työskentelee pääluottamusmiehenä kaivosalalla. Jussinniemi kuitenkin toivoo, että yleissitovat TES:t saataisiin nytkin aikaiseksi.
– Nykyinen neuvotteluprosessi on kuitenkin työnantajallekin paljon joustavampi, kuin että asiat olisivat kirjattuna lakiin, Jussinniemi sanoo.
Vähimmäispalkka lakiin
Vasemmistoliiton tavoiteohjelmasta löytyy vaatimus vähimmäispalkan säätämiseksi lakiin.
– Minimipalkkalaki on vasemmistoliiton tavoitteena edelleen, ja pidämme sitä aina säännöllisin väliajoin esillä, Andersson muistuttaa.
Jouni Jussinniemi lisää, että paikallinen sopiminen ilman lakisääteistä minimipalkkaa johtaisi pahimmillaan huutokauppaan palkoista. Se eriarvoistaisi työntekijöitä alueellisesti.
– Päämääränä pitää olla, että kun mennään töihin, mennään täysiaikaisiin töihin. Ja sillä täysiaikaisella työllä pitää tulla toimeen ilman, että palkan päälle täytyy hakea tukia, Jussinniemi jyrähtää.
Luottamushenkilön asema lakiin, ammattiliitoille kanneoikeus
Myös työpaikan luottamushenkilön asemasta sovitaan tällä hetkellä TES:ssä. Mikäli yleissitovuudesta luovuttaisiin, on Anderssonin ja Jussinniemen mielestä syytä kirjata luottamushenkilölle vahva asema lakiin.
– Luottamushenkilön aseman vahvistaminen on mielestäni kulmakivenä kaikelle sille, mitä työpaikoilla tapahtuu, mutta myös tälle paikalliselle sopimiselle, Andersson sanoo.
Kolmas vasemmistopomojen kannattama lakimuutos olisi kanneoikeuden säätäminen ammattiliitoille. Tällöin ammattiliitot voisivat nostaa oikeuskanteen työntekijän puolesta. Nykytilanteessa hankalan, epävarman ja kalliin oikeusprosessin lisäksi työntekijän pelkona on silmätikuksi joutuminen ja työpaikan menettäminen.
Kanneoikeus mahdollistaisi ammattiliitoille myös sen, että ne voisivat laajasti lähteä ajamaan esimerkiksi siirtolaistaustaisten työntekijöiden asioita tilanteissa, joissa työntekijät itse eivät välttämättä pysty tai uskalla siihen lähteä.
– Sekin on muutos, joka vahvistaisi reiluja pelisääntöjä suomalaisilla työmarkkinoilla, Li Andersson tuumii.