Ihmisoikeuselimet – YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea – ovat toistuvasti antaneet Suomelle huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta ja kehottaneet Suomea korjaamaan asiantilan. Perusturvan riittämättömän tason vuoksi taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu ihmisoikeuselimien mukaan meillä täysimääräisinä.
Tämä oli Mariko Saton mukaan lähtökohta sille, että Ihmisoikeusliitto ja Amnesty lähtivät ensimmäistä kertaa yhdessä tekemän perusturvaraporttia, joka julkaistiin tänään. Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä – riittämätön perusturva Suomessa -raportti osoittaa perusturvan monet puutteet.
Johtopäätöksissä järjestöt vaativat tasokorotuksia perusturvaan, turvan kattavuuden parantamista sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja toisaalta tiedon jakamista nykyistä paremmin erilaisille sosiaaliturvaan oikeutetuille ryhmille. Erityisesti Sato mainitsee sosioekonomisesti ja yhteiskunnallisesti haavoittuvat ryhmät, kuten vaikkapa sateenkaari-ihmiset, vammaiset ja romanit, joiden osalta ei ole riittävästi tutkittua tietoa siitä miten oikeus sosiaaliturvaan toteutuu.
Sitä, kuinka suuria perusturvan tasokorotusten tulisi olla, Sato ei sano.
– Emme nimeä tiettyä summaa kaikille etuuksille. Mutta hyvä indikaattori riittävälle tasolle on se, että ihmiset eivät joutuisi jatkuvasti ja pitkäaikaisesti turvautumaan toimeentulotukeen. Sen pitäisi olla oikeasti se ihan viimesijainen poikkeustilanteissa käytettävä tuki.
– Olisi tärkeää, että korjauksia perusturvan tasoon tehtäisiin tämän hallituskauden aikana, mieluusti tässä budjettiriihessä, Sato sanoo. Perusturvan korjaamissa ei hänen mukaansa voida jäädä odottamaan sosiaaliturvauudistuksen valmistumista.
Köyhyyttä on meilläkin
Tuore raportti perustuu kirjallisiin lähteisiin ja niitä täydentäviin haastatteluihin. Raportin mukaan kaikilla vähimmäisperusturvan saajilla on riittämätön toimeentulo
Siitä, mitä tämä tarkoittaa ihmisten arjessa, kertovat raporttiin tehdyt haastattelut.
– Sanotaan, että Suomessa ei olisi köyhyyttä, mutta haastattelemamme perusturvan saajat kertovat toista. Puhuimme vanhempien kanssa, joilla ei ole varaa ostaa lapsilleen vaatetta. Oli sairastuneita ja työkykynsä menettäneitä, joilla ei ole varaa ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä ja ihmisiä, jotka joutuvat vuosikausia käymään ruoka-avussa, eivätkä käy siellä huvikseen, vaan jotta saisivat riittävästi ravintoa.
Sato korostaa, että materiaalisen turva lisäksi ihmisoikeudet kattavat oikeuden olla yhdenvertaisesti osa yhteiskuntaa.
– Köyhyys voi estää sen, että ihminen kokisi olevansa osa yhteiskuntaa. Tämä ulkopuolisuuden ja yhteiskunnallisen osattomuuden tunne ilmeni monissa haastatteluissa.
Köyhyys näkyy siis monella tasolla.
– Ja se koskettaa monenlaisia ihmisiä, lapsiperheistä työttömiin ja eläkeläisiin.
Useilla viimesijainen tuki
Vähimmäistaso on Saton mukaan riittämätön olipa sitten kyse työttömyysetuuksista, sairausetuuksista, minimitason perhe-etuuksista tai takuueläkkeestä. Ja kun perusturvan ei takaa toimeentuloa, turvaudutaan toimeentulotukeen, usein pitkäaikaisesti. Vuonna 2020 esimerkiksi väestöstä 8,4 prosenttia sai toimeentulotukea ja vuonna 2017 yli 10 000 ihmistä joutui yli vuoden ajan turvautumaan toimeentulotukeen.
Sato muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriön neljän vuoden välein teettämästä perusturvan riittävyyden arviointiraportista.
– Sen tarkoitus olisi ohjata poliittista päätöksentekoa, mutta sellaista roolia sillä ei valitettavasti ole ollut, hän harmittelee.
Viimeisin näistä raporteista koskee vuosia 2015-19 eli Sipilän hallituskautta. Siinä katsottiin, että takuueläkettä lukuunottamatta mitkään perusturvaetuudet eivät riitä kohtuulliseen minimikulutukseen.
Nyt julkaistussa raportissa sen sijaan katsotaan, että myöskään takuueläke ei riitä. Ero johtuu Saton mukaan siitä, että he ovat ottaneet huomioon myös eläkeläisten tutkitusti suuremmat lääkekulut sekä lääkäri- ja terveydenhuoltokulut.
Toimeentulotuen ongelmat
Kun perusturva on niin alhainen, ettei se kata arjen välttämättömiä kustannuksia, turvaudutaan toimeentulotukeen. Mutta siihen liittyy Saton mukaan runsaasti ongelmia.
– Kaikki eivät sitä voi saada, ja sitä voidaan leikata erilaisin kriteerein. Lisäksi haastatteluissa ilmeni, että moni iäkäs ihminen ei edes tiedä, että hän voisi hakea toimeentulotukea, Sato luettelee.
Myös sen hakeminen on monimutkaista. Sato kertoo, että Kelan toimeentulotuen käsittelijänohjeissa on 250 sivua ja sana poikkeus mainitaan niissä 60 kertaa.
Perusturvan varassa elää paljon sellaisia ihmisiä, joilla on vaillinainen työkyky tai jotka ovat työkyvyttömiä.
– Jos edellytetään, että tällaisen ihmisen pitäisi vaikkapa hakea aktiivisesti täyspäiväistä työtä, niin heidän voi olla hyvin vaikea täyttää etuuskriteereitä. Näin voi jäädä tuloitta tai hyvin pienille tuloille, Sato sanoo.
Sukupuolittunut köyhyys
Sato kiinnittää huomiota myös köyhyyden sukupuolittuneisuuteen.
– Tämä näkyy esimerkiksi eläkeläisköyhyydessa. Monilla naisilla on saattanut olla katkonainen työura, osa-aikatyö tai palkattoman hoivatyön jaksoja, jolloin eläkettä ei ole kertynyt. Meillähän on tosi suuri ero miesten ja naisten keskimääräisissä eläkkeissä, jopa usean sadan euron ero.
Vähimmäistason takuueläkkeen saajissa onkin suuri osa naisia, eikä vain siksi että naiset elää keskimäärin pidempään Suomessa.
Sato sanoo, että sukupuolittuneeseen työelämään liittyviä ongelmia pitäisi nykyistä määrätietoisemmin korjata niiden osalta, jotka ovat nyt työelämässä.
Sukupuolittunut köyhyys näkyy Saton mukaan myös yhden vanhemman perheissä, joissa useimmiten lasten kanssa on äiti.
– Heidän joukossaan on köyhyys lisääntynyt. Tämä johtuu muun muassa vaikeudesta sopeuttaa tämän päivän työelämä ja yhden vanhemman perheen tarpeet.
Monia yhden vanhemman perheessä tarvittavia palveluita ei ole saatavissa riittävästi, esimerkiksi vuoropäiväkoteja.
Sato sanoo, että yhden vanhemman perheet ovat yksi niistä ryhmistä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa.
– Yhden vanhemman perheissä voi olla on hyvin vaikea itse parantaa omaa tilannetta, jos vaikkapa palvelujärjestelmä tai työelämä ei sitä mahdollista.
Ihminen tipahtaa helposti
Raporttiin perusturvaa saaneita ihmisiä haastatellut Sato kertoo yllättyneensä siitä, miten monenlaiset ihmiset kamppailevat toimeentulon kanssa.
– Myös se yllätti, miten helposti kohtuullisesti toimeentulevan ihmisen asemasta voi tipahtaa hyvin vaikeaan taloudelliseen asemaan.
Meillä kuvitellaan Saton mukaan, että Suomessa ei voi sairastumisen vuoksi joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin Yhdysvalloissa, jossa koko omaisuus voi mennä sairauden hoitokustannuksiin.
– Mutta haastatteluissa tuli sekin eteen, että sairastuminen johti joidenkin kohdalla koko loppuelämäksi niukkuuteen, köyhyyteen ja taloudelliseen kamppailuun.