Lehtikuva/Vesa Moilanen

Viime keväänä alle 18-vuotiailla perusopetuksesta valmistuneilla oli ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea jatkokoulutuspaikkaa.

Viime keväänä peruskoulun päättäneistä noin 1 200 on tällä hetkellä ilman perusopetuksen jälkeistä opiskelupaikkaa, kertoo Opetushallitus.

Viime keväänä alle 18-vuotiailla perusopetuksesta valmistuneilla oli ensimmäistä kertaa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvä velvollisuus hakea jatkokoulutuspaikkaa. Heistä 98 prosenttia on tähän mennessä saanut opiskelupaikan.

Vastuu nuorten ohjaamisesta ja valvonnasta siirtyi perjantaina perusopetuksen järjestäjältä nuorten asuinkunnille.

Opetushallituksen ruotsinkielisen toiminnan johtajan Kurt Torsellin mukaan oli odotettavissa, että osa nuorista ei hae opiskelemaan yhteishaussa. Torsellin mukaan yhteishaussa johonkin jatko-opiskelupaikkaan hakeneiden yhdeksäsluokkalaisten määrä kuitenkin nousi viime vuodesta.

Perusopetuksen päättäneitä oli 59 867, joista noin 99 prosenttia haki jatkokoulutukseen kevään yhteishaussa. Kun yhteishaun tulokset julkaistiin kesäkuun puolivälissä, noin 3 000 perusopetuksen tänä keväänä päättänyttä jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa.

ILMOITUS

Ilman opiskelupaikkaa olevien määrä on vähentynyt kesän aikana. Elokuun alussa määrä oli puolittunut ja ilman paikkaa oli noin kolme prosenttia perusopetuksen päättäneistä. Nyt ilman paikkaa on kaksi prosenttia.

– Mihin ilman opiskelupaikkaa olevien määrä sitten lopulta pysähtyy, niin se jää nähtäväksi, arvioi Torsell STT:lle.

344:stä ilman opiskelupaikkaa olevasta on tehty ilmoitus asuinkuntiin

Perusopetuksen järjestäjät ovat toistaiseksi tehneet asuinkunnille valvontailmoituksen 344:stä vailla opiskelupaikkaa olevasta nuoresta. Torsellin mukaan nämä ovat niitä nuoria, joille kunnat varmuudella alkavat järjestää opiskelupaikkaa.

Torsellin mukaan kunnissa on varauduttu ilman opiskelupaikkaa olevien asioiden hoitoon.

– Ainakin pitäisi olla työkalut olemassa, Torsell sanoo.

862 nuoren osalta perusopetuksen järjestäjien työ on vielä kesken, eli esimerkiksi opiskelupaikan järjestely on meneillään. Osalla heistä voi jo olla opiskelupaikka, mutta sitä ei ole vielä merkitty järjestelmiin.

Kunnille ilmoitetuista oppivelvollisista 87 on ilmoituksen tehneen perusopetuksen järjestäjän mukaan hakeutunut opiskelemaan valtakunnallisten yhteishakujen ulkopuolella esimerkiksi ulkomaille tai Ahvenanmaalle.

Kunnilla kaksi kuukautta aikaa löytää opiskelupaikat

Asuinkunnan tehtävänä on ohjata oppivelvollisia hakeutumaan heille soveltuviin koulutuksin tai muiden palvelujen piiriin.

Jos oppivelvollinen on kahden kuukauden kuluttua ohjaus- ja valvontavastuun siirtymisestä vailla opiskelupaikkaa, kunta osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.

Soveltuvan opiskelupaikan osoittamisessa on otettava huomioon oppivelvollisen henkilökohtaiset toiveet ja mahdollinen erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarve, alueen koulutustarjonta sekä oppivelvollisen kodin ja oppilaitoksen välinen etäisyys ja kulkuyhteydet. Oppivelvollista ja hänen huoltajaansa on kuultava ennen asian ratkaisemista.

Kunnat päättävät itse, miten ohjaus ja valvonta järjestetään ja mikä taho vastaa oppivelvollisuuslaissa säädetyistä ohjaus- ja valvontatehtävistä.