Jarkko Mänttäri

Vastuullisesti ay-liike huomioi palkoista ja työehdoista neuvoteltaessa myös kilpailukyvyn, selvitys osoittaa.

Ammattiyhdistysliike toimii OECD-maissa tuloeroja kaventavasti. Yhden prosentin lisäys työehtosopimusten kattavuuteen vähentää tuloeroja keskimäärin 0,3 prosenttia. Tuloerot kaventuvat enemmän, jos sekä työehtosopimusten kattavuus että järjestäytyminen ovat korkealla tasolla.

Tiedot käyvät ilmi Turun yliopiston tohtorikoulutettavan Ari-Matti Näätäsen STTK:lle laatimasta selvityksestä Ammattiyhdistysliikkeen vaikutus tuloeroihin ja kilpailukykyyn .

Ja kääntäen: vuodesta 1980 vuoteen 2017 ylimmän tulodesiilin osuus palkka- ja pääomatuloista nousi 28 prosentista 33 prosenttiin 17 OECD-maassa. Tänä aikana ay-liikkeeseen kuuluvien työntekijöiden osuus työvoimasta laski 49 prosentista 31 prosenttiin.

Ylimpään 10 prosenttiin kuuluvien tulonsaajien tulokehityksen nousujohteinen trendi on kääntynyt laskuun vain talouskriisien aikana.

Ay-liikkeen toiminta vähentää myös köyhyyttä.

ILMOITUS

– Ammatillisen järjestäytymisasteen noustessa köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten osuus vähenee, Näätänen sanoo STTK:n tiedotteessa.

Selvityksessä tarkasteltiin myös talouden kilpailukykyä työn tuottavuuden, yritysten liikevoiton, pääoman ulosvirtauksen ja investointien näkökulmasta. Sen perusteella ay-liikkeen vahvuudella ei ole selkeää yhteyttä kilpailukykyyn tai suoriin ulkomaisiin investointeihin.

– Tämä viittaa ay-liikkeen vastuullisuuteen. Se huomioi palkoista ja työehdoista neuvoteltaessa myös kilpailukyvyn, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Ay-liikettä on ajoittain arvosteltu siitä, että se ajaa vain työssäkäyvien jäsentensä etuja eikä huomioi edunvalvonnassaan esimerkiksi työttömiä. Selvityksen perusteella tämä ei pidä paikkaansa.

– Tulonjaon näkökulmasta ay-liikkeen toiminta huomioi kansalaiset heidän jäsenstatuksestaan riippumatta, sanoo Ari-Matti Näätänen.

Ay-liikkeellä on myönteinen vaikutus myös talouden avoimuuteen. Korkea järjestäytymisaste on yhteydessä talouden avautumiseen globaaleille markkinoille.

– Yksi selitys tälle voi olla se, että ay-liike tuo turvaa globalisaation aiheuttamien rakennemuutosten varalta, Lainà kommentoi.

Maanantaina julkaistun selvityksen tarkoitus on osallistua ay-liikkeen yhteiskunnallisesta roolista käytävään keskusteluun viimeisimpien tutkimusten ja empiiristen aineistojen näkökulmasta.