Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään tuli suuria muutoksia viime viikolla, kun ryhmä piti kesäkokouksensa Vaasassa. Edellinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki jätti pestinsä siirryttyään Helsingin apulaispormestariksi, ja hänen tilalleen valittiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Jussi Saramo, 42, Uudeltamaalta. Saramo on vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, ja hän toimi opetusministerinä Li Anderssonin vanhempainvapaan aikana.
Suomalainen politiikka on muuttunut
– Olen ottanut uuden homman vastaan oikein hyvällä fiiliksellä, Jussi Saramo toteaa. Hänen mukaansa vasemmistoliitolle hallituksessa oleminen ei ole ollut itseisarvo, vaan tärkeintä on ollut kääntää politiikan suuntaa.
”Meillä on tällä hallituskaudella ollut jo aika monta työllisyysriihtä, joten nyt on ilmaston aika.”
– Jos ex-ulkoministeri Timo Soinille hillotolppa oli puolueensa saaminen hallitukseen ja itsensä nostaminen ministeriksi, niin meille se ”hillotolppa” on ollut suomalaisen politiikan suunnan muuttaminen ja paremman politiikan tekeminen, Saramo murjaisee.
Uusi ryhmäpuheenjohtaja katsoo vasemmistoliiton onnistuneen. Politiikka on Saramon mukaan paitsi muuttunut, niin se on muuttunut parempaan suuntaan. Jussi Saramo arvioi, että koronakriisistä huolimatta hallitusohjelmaa on pystytty toteuttamaan. Isotkin projektit, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen, ovat menneet eteenpäin.
– Lisäksi koko ajan paraneva taloustilanne jopa kriisin yhä jatkuessa on osoittanut kaikille, että etenkin talouspolitiikassa vasemmistolainen politiikka on paitsi toiminut, niin se on toiminut paremmin kuin oikeiston vaihtoehto, Saramo sanoo.
– Vasemmiston näkökulmasta isoimmat voitot tästä hallituskaudesta on jo saatu, kun hallituskausi on puolessavälissä. Nyt pitää vielä jatkaa samaan suuntaan, tuoda kaikki isot uudistukset maaliin ja niin sanotusti kotiuttaa voittoja. Ei todellakaan kannata ryhtyä tässä vaiheessa peruuttamaan.
Syksyn budjettiriihessä on ilmaston aika
Tulevan syksyn budjettineuvotteluista Saramo povaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin tavoin ilmastoriihtä.
– Meillä on tällä hallituskaudella ollut jo aika monta työllisyysriihtä, joten nyt on ilmaston aika.
Saramo sanoo olevansa samaa mieltä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kanssa siitä, että Suomi on tehnyt vain noin puolet niistä ilmastotoimista, joihin Suomi on hallitusohjelmassa sitoutunut.
– Suomella on kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, ja niistä päästövähennyksistä puolet on tehty. Nämä ovat nimenomaan niitä asioita, joita vasemmistolla on eduskunnassa tällä kaudella vielä tehtävänä. Toisaalta nämä ovat myös sellaisia asioita, joista uupuu vielä konkretiaa, Saramo sanoo ja peräänkuuluttaa lisää päästövähennyksiä erityisesti maataloudelta.
– Kaikki muut yhteiskunnan sektorit ovat laskeneet päästöjä, paitsi maatalous. Sen täytyy muuttua. Kun maatalouden päästöt saadaan vähenemään, niin vastaavasti muualla yhteiskunnassa on enemmän pelivaraa. Toisaalta Suomen teolliset investoinnit ovat nousemassa kaikkien aikojen ennätystasolle, ja taustalla on juuri päästöjen vähentäminen, joka tuo uusia töitä.
Ei hyvätuloisten veroleikkauksille
Muut syksyn budjettiriihessä päätettävät asiat ovat Saramon mukaan pääosin hienosäätöä. Hän sanoo, että valtion tulopuolella verotusta voidaan hioa oikeudenmukaisemmaksi ja menopuolella on pidettävä kiinni päätetyistä investoinneista. Niissä ei ole Saramon mukaan enää kyse korona-ajan elvytyksestä, vaan sijoituksista tulevaisuuteen. Mahdollisena lisäinvestointina Saramo mainitsee lisärahoituksen järjestämisen ammatilliselle koulutukselle myös vuodesta 2023 eteenpäin.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja suhtautuu kielteisesti veronkevennyksiin:
– Veroja ei pidä tässä tilanteessa laskea etenkään hyvätuloisilta, koska taloudella meneekin muuten hyvin. Se on ekonomistienkin mielestä typerintä, mitä tässä tilanteessa voi tehdä. Suomessa on tehty aina sama virhe, että nousukaudella lähdetään laskemaan veroja ja ylikuumentamaan taloutta, ja sitten siinä vaiheessa, kun taloudella meneekin huonommin, sanotaan että ei veroja enää voida oikein korottaakaan, Saramo pohtii.
– Mieluummin pidetään päät kylmänä ja jatketaan tätä nyt hyväksi todettua politiikkaa.
Vasemmisto seuraa tarkasti työmarkkinatilannetta
Valtion budjettineuvottelujen lisäksi Suomella on syksyllä edessään vaikeat työmarkkinaneuvottelut. Jussi Saramon mielestä työmarkkinasyksy voi osoittautua dramaattiseksi, koska Metsäteollisuus on täysin irtautunut yleissitovasta työehtosopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus osittain.
– Meidän pitää poliittisessa vasemmistossa katsoa tarkkaan, miten neuvottelut työmarkkinaosapuolten välillä etenevät. Jos päädytään siihen tilanteeseen, että työntekijöiden oikeuksia ei enää pystytä turvaamaan yleissitovilla työehtosopimuksilla, on silloin eduskunnassa oltava hereillä ja ne oikeudet on turvattava lailla.
Jussi Saramo katsoo, että esimerkiksi ammattiliittojen joukkokanneoikeus on mahdollinen lainsäädännöllinen toimi työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Myös luottamushenkilön asemasta työpaikalla voitaisiin Saramon mielestä säätää laki, vaikka syksyn työmarkkinatilanne ei siihen heti pakottaisi.
– Työntekijöillä on oltava oikeus luottamushenkilöön, eli kaikkien työntekijöiden edustajaan työpaikalla. Silloin on tärkeää, että luottamushenkilö voi käydä neuvotteluja työnantajien kanssa ilman pelkoa oman työpaikkansa puolesta. Siksi luottamushenkilön asema pitäisi kirjata lakiin.
Piikittelyä oppositiolle
Jussi Saramon mukaan oikeisto-oppositio on kuluvalla eduskuntakaudella jatkuvasti haukkunut hallitusta siitä, että hallituksen talouspolitiikka on ollut lepsua tai milloin milläkin tavalla vääränlaista.
– On peloteltu sekä huonolla työllisyydellä että velkaantumisella, Saramo sanoo.
Hallituksen talouspolitiikka on kuitenkin toiminut. OP Ryhmän ekonomistit ovat todenneet Suomen elpymisen koronakriisistä olleen ennustettua ripeämpää. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 74 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
– Absoluuttisesti tarkastellen työllisyys on jo nyt ennätyslukemissa. Suomessa ei ole koskaan ollut yhtä montaa työssäkäyvää kuin nyt. Lisäksi Suomen velka-aste kääntynee laskuun jo ensi vuonna, Saramo laukoo ja naurahtaa:
– Opposition paniikki kiihtyy sitä enemmän, mitä paremmin hallituksen politiikka toimii. Vanha taloudella pelottelu tuskin enää uppoaa, eikä argumentteja oikein voi lennosta vaihtaakaan. Tsemppiä ja voimia vaan oppositiolle!
– Vakavasti puhuen, hallituksen pitää yhä pitää pää kylmänä. Korona ja maailmantalous voivat aiheuttaa yllättäviä takapakkeja, jolloin valtion rooli taloudessa taas korostuu, Saramo tuumii.