All Over Press/EPA/Martin Alipaz

Boliviassa vallan kaapanneen oikeistohallituksen tekemiä joukkomurhia selvitetään nyt tuomioistuimessa.

Viime viikolla julkaistu raportti antaa karun kuvan Boliviassa syksyllä 2019 vallan ottaneen väliaikaishallituksen toimintatavoista sen jälkeen kun maassa järjestetyt vaalit mitätöitiin ja presidentti Evo Morales lähti maanpakoon.

Amerikan valtioiden ihmisoikeuskomission teettämän raportin mukaan turvallisuusjoukot syyllistyivät aseettomien mielenosoittajien laittomiin teloituksiin ja joukkomurhiin, joissa kymmenet ihmiset saivat surmansa.

Raportin mukaan joukkomurhat olivat mahdollisia, koska Bolivian väliaikaiseksi presidentiksi julistautunut Jeanine Áñez oli allekirjoittanut asetuksen, jonka mukaan turvallisuusjoukkojen edustajat eivät olisi rikosoikeudellisessa vastuussa järjestyksen palauttamisen aikana tapahtuvista mahdollisista ylilyönneistä.

Raportin mukaan vangittuja kidutettiin järjestelmällisesti.

Jeanine Áñezin oikeistohallitus myös pidätti tuhansia Moralesin kannattajia ja hänen hallintonsa virkamiehiä. Raportin mukaan vangittuja kidutettiin järjestelmällisesti ja naiset joutuivat seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

Ihmisoikeuskomission raportin julkistamisen jälkeen Áñezia vastaan nostettiin Boliviassa syytteet kansanmurhasta, vakavien vammojen aiheuttamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Syytteet tulivat kahdesta joukkomurhasta, jossa turvallisuusjoukot ampuivat kuoliaaksi mielenosoittajia El Alton kaupungissa ja Evo Moralesin kotiseudulla Chaparen maakunnassa.

ILMOITUS

Áñez ja kaksi entisen väliaikaishallituksen keskeistä ministeriä pidätettiin jo keväällä ja vietiin tutkintavankeuteen syytettynä maanpetoksesta, terrorismista ja salaliitosta. Myös Bolivian entisestä poliisijohtajasta ja asevoimien entisestä komentajasta tehtiin pidätysmääräykset.

Viimeisen syytekohdan mukaan syytetyt olivat vuoden 2019 vaalien jälkeisten levottomuuksien aikana yhdessä juonineet vallankaappauksen, jonka seurauksena presidentti Evo Morales joutui luopumaan vallasta ja pientä kristillistä oikeistopuoluetta edustava senaatin toinen varapuheenjohtaja Jeanine Áñez julisti itsensä väliaikaiseksi presidentiksi.

Áñez nimitti äkkiä uuden hallituksen. Useimmat uudet ministerit olivat maan valkoisen eliitin edustajia vauraasta Santa Cruzin läänistä.

Áñezin oikeistohallitus oli lopulta vallassa vain vajaan vuoden ajan. Viime syksynä Boliviassa järjestettiin uudet vaalit, joissa Evo Moralesin Mas-puolue (Liike kohti sosialismia) sai selvän vaalivoiton ja presidentiksi valittiin Mas-puoluetta edustava entinen pitkäaikainen valtiovarainministeri Luis Arce.

Evo Morales palasi maanpaosta Argentiinasta ja on tänä päivänä taas Mas-puolueen puheenjohtaja. Presidentti Arce on kuitenkin ilmoittanut, ettei Moralesia nimitetä ministeriksi tai muihin valtiollisiin tehtäviin.

Siinä missä Morales on halunnut esiintyä kansanjoukkoja villitsevänä populistina, hänen seuraajaansa pidetään pikemminkin maltillisena teknokraattina. Silti Boliviassa monet pitävät juuri Luis Arcen ansiona sitä, että Moralesin presidenttikaudella köyhyys puolittui ja talous kasvoi lähes viiden prosentin vuosivauhdilla.

Talouskasvu oli pitkälti maakaasuviennin ansiota. Moralesin valtakaudella Bolivian maakaasuntuotanto, kaivosyhtiöt ja teleoperaattorit kansallistettiin.

Moralesin talouspolitiikasta vastannut Arce kertoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa olleensa sosialisti 14-vuotiaasta asti, jolloin hän ensimmäisen kerran luki Karl Marxin teoksia.

Aiemman talousihmeen toistaminen tulee kuitenkin olemaan vaikeaa. Maakaasun hinta on pudonnut, ja koronavirus on tuhonnut maan talouden.

Uusi presidentti haluaisi pikaisesti ryhtyä hyödyntämään maan litiumvaroja. Bolivian maaperässä on arviolta neljäsosa maailman tunnetuista litiumvaroista. Litiumia tarvitaan esimerkiksi sähköautojen akuissa.

Bolivian väestö on myös jyrkästi jakautunut. Mas-puolue on erityisen suosittu Andien alkuperäiskansojen keskuudessa. Bolivian alavilla mailla asuva eurooppalaisperäinen väestö sen sijaan pelkää, että Boliviasta ollaan taas tekemässä uutta kommunistista Kuubaa. Oikeistoa hirvittää muun muassa uusi varallisuusvero. Maan miljonääreille määrätyllä verolla on rahoitettu valtakunnallista koronarokotuskampanjaa.