IPS/Daniel Gutman

Raideliikenne nähdään hyvänä keinona lieventää ilmastonmuutosta.

Argentiina saa Maailmanpankilta 347 miljoonan dollarin (n. 296 miljoonaa euroa) lainan Buenos Airesin tärkeimpiin lukeutuvan paikallisjunaradan kohentamiseen. Laina on osa pankin uutta käytäntöä, jolla se pyrkii syventämään sitoutumistaan taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.

– Lähtökohtana on, ettei kehitystä ja ilmastonmuutosta enää voi nähdä erillisinä asioina, Maailmanpankin vanhempi ilmastonmuutosasiantuntija Ana Bucher sanoo.

Radan kohennustyöhön kuuluu raiteiden uusiminen, sähköjärjestelmän parantaminen, kahden uuden aseman rakentaminen ja kuudentoista vanhan aseman remontoiminen. Buenos Airesin keskustan ja Suur-Buenos Airesin pohjoiset kunnat yhdistävä rata on nimeltään Kenraali Bartolome Mitren rautatie, 1862-68 Argentiinan presidenttinä toimineen kenraalin mukaan.

Mitren rautatien pääteasema Retiro on yksi Buenos Airesin neljästä pääasemasta. Ennen pandemiasta johtuneita julkisen liikenteen rajoituksia radan junat kuljettivat yli seitsemän miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Maailmanpankin mukaan hanke edistää hiilipäästöiltään vähäistä liikennettä kannustaessaan ihmisiä välttämään henkilöautoja ja tukiessaan muitakin kestävän liikkumisen muotoja, kuten pyöräilyä. Polkupyöriähän voi kuljettaa junavaunuissa. Pankki kertoo myös, että radan infrastruktuuri suunnitellaan ilmastonmuutosta sietäväksi.

ILMOITUS

– On päätetty, että ilmastokysymys läpäisee kaiken toiminnan, ja varsinkin pankin kaksi päätavoitetta, köyhyyden vähentämisen ja tasa-arvon vahvistamisen, Bucher selittää.

– Lisäksi olemme vakuuttuneita, että hanke tarjoaa työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia ja elämänlaadun paranemista ja että se osaltaan kasvattaa kansantaloutta.

Yksityinen raideliikenne tuli tiensä päähän

Mitre-radan ensimmäisen osuuden rahoittivat englantilaiset ja ranskalaiset pankit. Se vihittiin käyttöön vuonna 1862, jolloin Argentiina oli nuorena valtiona aloittamassa taloudellista kehitystään.

Argentiinan rautatiet olivat Juan Perónin valtakauteen (1946-55) asti yksityisiä, kunnes Perón kansallisti ne. Carlos Menemin hallinto (1989–1999) puolestaan yksityisti ne jälleen.

Yksityinen raideliikenne tuli uudestaan tiensä päähän 22. helmikuuta 2012, kun täysi matkustajajuna rysäytti Oncen aseman puskureihin. 51 matkustajaa kuoli ja lähes 800 sai vammoja. Tragedia nosti esiin rautateiden välinpitämättömän hoidon yksityisten käsissä ja sai presidentti Cristina Fernándezin ajamaan rautateiden saattamista valtion haltuun.

– Mitrellä on yleisesti ottaen ollut hyvä palvelu. Se oli aina parempaa luokkaa kuin muut, ainakin Oncen tragediaan saakka. Sen jälkeen nousi voimakas tarve parantaa muita ratoja ja Mitre puolestaan alkoi mennä alaspäin ja palvelu huonontui, juristi Guillermo Rossi sanoo.

– Se näkyi esimerkiksi junien kulkutiheydessä. Parhaiden päivien viiden minuutin vuorovälistä luisuttiin yli kymmeneen minuuttiin, ja vuorojen peruutuksia oli usein.

Ennen pandemiaa Rossi matkusti La Lucilan kaupungista Buenos Airesiin päivittäin, mutta nyt matkat ovat harventuneet kertaan tai kahteen viikossa.

Liikenne on Argentiinan suurin energiankuluttaja

IPS/Daniel Gutman

Mitren rata on täysin sähköistetty, mutta valtaosa Argentiinan sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja vain kuusi prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Liikenne on 33 prosentin osuudellaan maan suurin energiankuluttaja.

Argentiinan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 19 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Tarkoituksena on tukea kestäviä kuljetusjärjestelmiä eli tähdätä parempaan energiatehokkuuteen sekä entistä suurempaan biokaasun, vedyn, sähkön ja biopolttoaineiden käyttöön. Tällä hetkellä liikenteen vaatima energia on 75-prosenttisesti öljypohjaista.

Ilmastonmuutos lainanannossa

Bucher vakuuttaa, että pankki on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen kunnioittamiseen kaikessa lainanannossaan. Se priorisoi hankkeita, jotka toimivat sopusoinnussa kansallisten ilmastotavoitteiden kanssa.

Maailmanpankki on tähän päämäärään pyrkiessään luonut niin sanottujen ”ilmastolisäetujen” järjestelmän. Se tarkoittaa rahoituksen vähimmäisosuutta, joka menee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai äärimmäisten sääilmiöiden sietokyvyn parantamiseen kehitysmaissa.

Pankki on kasvattanut ilmastolisäetujen osuutta lainoistaan viime vuoden 25 prosentista 35:een. Mitre-radan tapauksessa se on peräti noin 90 prosenttia, joskaan vaikutuksen täsmällistä mittaustapaa ei ole vielä kehitetty.

– Me haluamme olla paljon aiempaa kunnianhimoisempia. Pandemianjälkeinen toipuminen yhtäältä edellyttää meiltä entistä kiireellisempää siirtymää toisenlaiseen talouteen. Toisaalta vähähiiliset teknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia parantaa energian saatavuutta ja kohentaa kuljetusjärjestelmiä sekä tukea kasvua kiertotalouden kautta, Bucher selittää.

Englanninkielinen versio