Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä muistuttaa Itämeripävänä siitä, että Itämeri on yhä maailman saastuneimpia meriä.
Erityisesti rehevöityminen on Itämeren kannalta vakava ongelma, vaikka rehevöittävä ravinnekuormitusta on saatu pienenettyä. Rehevöitymistä kiihdyttää myös ilmaston lämpeneminen.
Itämeripäivää vietetään tänään torstaina. Se on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi.
Viljelijän verotaakka ei välttämättä kasvaisi.
Typpi ja fosfori suuri syy
– Suurimpia syitä Itämeren rehevöitymiselle on liiallinen ravinnekuormitus, erityisesti fosforin ja typen osalta, Kivelä sanoo.
– Lisäksi typpi ja fosfori ovat rajallisia luonnonvaroja, joiden käyttö on saatava laskemaan.
Itämeri on erityisen herkkä rehevöitymään, koska se on melko matala ja sen vesi vaihtuu hitaasti. Lisäksi merta ympäröi tiheä asutus, minkä vuoksi mereen kulkeutuu runsaasti ravinteita jätevesien ja valumavesien mukana.
Rehevöitymisen näkyvimpiä merkkejä on voimistunut leväkasvu.
Mineraalit verolle
Kivelä toteaa, että yksi keino vähentää neitseellistä typpeä ja fosforia Itämerestä on säätää mineraalilannoitevero. Se ohjaisi käyttämään maataloudessa enemmän lannasta ja biomassasta valmistettuja kierrätyslannoitteita.
Suomen osalta pääosa Itämereen joutuvasta typestä ja fosforista tulee maanviljelyksestä.
– Ravinneveron vastapainoksi muuta maatalouteen kohdistuvaa verotusta alentamalla toimi voisi kohdistua oikeudenmukaisesti eikä viljelijän verotaakka kasvaisi, ehdottaa Kivelä.
– Ehdotuksen voisi ottaa käsittelyyn pian käsillä olevassa budjettiriihessä.