Ravintolayritykset nauttivat vahvasta kesäsesongista, mutta vain harva työntekijöistä kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin suhdannebarometrissa oman taloustilanteensa parantuneen. Kaupan alan suhdannetilanne on kehittynyt entistäkin vahvemmaksi, ja kiinteistöpalvelualankin suunta vaikuttaa kääntyneen parempaan.
Myönteinen kehitys ei kuitenkaan näy laajalti alan työntekijöiden kukkarossa. Siitä huolimatta, että ravintola-alalla puhutaan jo työvoimapulasta, vain 22,0 prosenttia alan vastaajista kertoo oman taloudellisen tilanteensa parantuneen kolmen kuukauden takaiseen verrattuna.
–Monet niistä, jotka tällä hetkellä valittelevat mediassa ravintola-alan työvoimapulaa, voisivat palauttaa mieleensä, että työehtosopimuksilla asetetaan vain palkkojen ja muiden työehtojen minimitaso eikä sitä maksimia, muistuttaa PAMin ekonomisti Olli Toivanen.
Palvelualojen vahvistuneen suhdannetilanteen taustalla on erityisesti matkailu- ja ravintola-alan vahva kesäsesonki. Peräti 42 prosenttia alan vastaajista kertoo työnantajan taloudellisen tilanteen parantuneen edellisen kolmen kuukauden aikana, ja 41,7 prosenttia heistä kertoo myynnin kasvaneen myös vuoden takaiseen verrattuna. Edellisessä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 1,3 ja 5,8 prosenttia.
Tilanne parantunut nopeasti
Suhdannebarometrin vastaukset kertovat nopeasti paranevasta tilanteesta palvelualoilla. Kaikista vastaajista 43,1 prosenttia kertoo työnantajayrityksen myynnin kasvaneen vuoden takaiseen verrattuna, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 26,4 prosenttia. Suurin osuus vastaajista korona-aikana, 48,4 prosenttia, toteaa myös, etteivät he koe lainkaan työttömyyden uhkaa.
PAMin Toivasen mukaan palkkoja ja muita työehtoja kohentamalla yritykset voisivat helpottaa välittömästi etenkin matalan osaamistason tehtävien täyttämistä. Toisaalta myös koulutettujen osaajien lomautukset ja alan sisäinen rakennemuutos aiheuttavat tällä hetkellä kitkaa ravintola-alan työmarkkinoilla.
– Erityisesti henkilöstöravintoloista on yhä lomautettuna suuri joukko osaavia työntekijöitä samalla, kun muu ravintola-ala tavoittelisi kasvua. Kysymys kuuluu, onko muilla ravintoloilla tarjota heille yhtä turvallisia työsuhteita vai etsiytyvätkö he vähitellen muille toimialoille.
Ravintola-alalta siirrytty kauppoihin töihin
Matkailu- ja ravintola-alan entisiä työntekijöitä on jo päätynyt etenkin kaupan alalle, jolla myönteinen kehitys on suhdannebarometrin mukaan entistä laaja-alaisempaa. Osuus kaupan alan vastaajista, jotka eivät koe lainkaan työttömyyden uhkaa, 59,7 prosenttia, on korkein suhdannebarometrin historiassa.
– Kaupan alan kehitys oli koronaepidemian alkuvaiheessa erittäin kahtiajakautunutta, kun suuret ketjut ja verkkokaupan toimijat haalivat asiakkaita kivijalkojen erikoiskaupoilta. Viime kuukausina erikoiskauppakin vaikuttaa kuitenkin jälleen piristyneen, Toivanen toteaa.
Suhdannenäkymät ovat kehittyneet voimakkaasti myös kiinteistöpalvelualalla. Kun vielä edellisessä suhdannebarometrissa vain 3,8 prosenttia alan vastaajista kertoi työnantajansa taloudellisen tilanteen parantuneen edellisen kolmen kuukauden aikana, tuoreimmassa barometrissa vastaava osuus hyppäsi 24,3 prosenttiin. Sen sijaan oman taloudellisen tilanteensa arvioi
Tiedot perustuvat PAMin tekemään kyselyyn, joka toteutettiin 1.−31.7.2021. Kyselyyn vastasi 646 PAMin jäsentä ja se koski vuoden 2021 toista neljännestä.