Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) vaatii lakimuutosta ehkäisemään niin sanottua pakkoyrittäjyyttä. Pakkoyrittäjyydellä tarkoitetaan tyypillisesti toimintatapaa, jossa työnantaja pyrkii välttymään lakisääteisiltä velvoitteiltaan muuttamalla työsuhteen toimeksiantosuhteeksi.
– Ei ole oikein, että työntekijä joutuu itse vastaamaan työn teon riskeistä ja kustannuksista ilman yrittäjän vapautta päättää itse työstään tai mahdollisuutta hyötyä taloudellisesti yhtiön kasvusta, Sarkkinen sanoi vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksessa Helsingissä.
Sarkkinen haluaa tarttua ongelmaan uudistamalla työsopimuslakia. Tällä hetkellä alustatalouden kasvu uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa tosiasiallisesti työsuhteessa olevat ihmiset tekevät töitä ilman työntekijöille kuuluvia oikeuksia. Ruokalähetit ovat näkyvä esimerkki tällaisesta ilmiöstä.
Työsopimuslain muutoksesta on linjattu hallitusohjelmassa.
– Olemme tilanteessa, jossa työsopimuslaki on vihdoin avattava ja työsuhteen tunnusmerkitystöä täsmennettävä, kuten hallitusohjelmassa on luvattu. Työsopimuslakiin tulisi myös säätää kielto naamioida työsopimus muuksi toimeksiantosopimukseksi tarkoituksena kiertää työsuhteeseen liittyviä velvoitteita tai oikeuksia, Sarkkinen linjasi.
Mistä rahat järjestöille
Sarkkinen käsitteli puheessaan myös rahapelituottojen suhdetta kansalaisyhteiskuntaan. Veikkauksen rahapeleistä saama tulo on pudonnut, kun pelikoneita on suljettu kaupoissa. Niiden määrästä ja sijoittelusta on käyty muutenkin paljon keskustelua.
Sarkkisen mukaan kansalaisyhteiskunnan riippumattomuus ja itsenäisyys on kyettävä turvaamaan, kun väheneviä rahapelituottoja korvataan uudella rahoitusmallilla.
– Kansalaisyhteiskunnan itsenäisyys ja autonomia on varmistettava myös tulevassa rahoitusmallissa. Järjestöjen on kyettävä arvostelemaan hallintoa ja poliittista päätöksentekoa ilman pelkoa rahoitusleikkauksista.
– Veikkauksen tuoton mahdollinen siirtyminen osaksi valtion budjettia voi pahimmillaan heikentää kansalaisyhteiskunnan autonomiaa, ja siksi tulevassa rahoitusmallissa on tavalla tai toisella varmistettava järjestöjen itsenäisyys, Sarkkinen sanoi.
Vahvan kansalaisyhteiskunnan takaamiseksi järjestöjen rahoituksen on oltava ennakoitavaa ja irrallaan poliittisista suhdanteista, Sarkkinen vaati.
– Järjestöjen rahoitus ei voi seilata ennakoimattomasti poliittisten suhdanteiden mukaan, vaan on luotava palomuureja, joilla varmistetaan järjestöjen itsenäisyys ja luodaan ennustettavuutta toiminnan rahoituksen ja jatkuvuuden turvaamiseksi