Lehtikuva/Wakil Kohsar

Afganistanilaisten perheiden tilanne on ratkaistava pikaisesti, vaatii vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo.

Hän on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen afganistanilaisten perheenyhdistämisen tilanteesta.

– Afganistania uhkaa kiihtyvä humanitaarinen kriisi, ja kansainvälisen avun ja kansainvälisen suojelun tarve tulee kasvamaan nopeasti. Maassa on paljon Suomessa elävien, kansainvälistä suojelua saaneiden tai muulla perusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden perheenjäseniä, jotka olisivat oikeutettuja oleskelulupaan perhesiteen perusteella, mutta jotka eivät ole saaneet hakemustaan käsittelyyn. Näiden ihmisten tilanteen ratkaisemisen tulisi olla Suomelle prioriteetti muun Afganistanin tilanteeseen ja afganistanilaisten inhimilliseen hätään reagoinnin ohella, Honkasalo sanoo.

Ääriliike Talebanin valtaamassa maassa on satoja Suomessa elävien henkilöiden perheenjäseniä, jotka ovat joutuneet odottamaan pitkään pääsyä Suomen Intian edustustoon perheenyhdistämishakemusten käsittelyä varten. Honkasalo kysyy ulkoministeriltä, miten hallitus aikoo nopealla aikataululla mahdollistaa Suomessa elävien afganistanilaisten Afganistaniin jääneiden perheenjäsenten hakemusten käsittelyn.

Perheenyhdistämistä on vaikeutettu toistuvilla lakimuutoksilla.

Honkasalo tiedustelee myös, miten hallitus aikoo laajemmin purkaa niitä ulkomaalaisten perheenyhdistämisen esteitä, jotka liittyvät Suomen edustustoverkostoon, tunnistautumiseen sekä ylikireisiin oleskelua ja asiakirjoja koskeviin vaatimuksiin.

Perheenyhdistämistä vaikeutettu

Honkasalo muistuttaa, että perheenyhdistämistä on vaikeutettu toistuvilla lakimuutoksilla. Vuodesta 2012 lähtien Suomessa oleskeleva perheenkokoaja ei enää voi saada perheenyhdistämistä vireille saadakseen perheensä Suomeen, vaan perheenyhdistämishakemuksen voi jättää vain ulkomailla oleskeleva perheenjäsen Suomen edustustossa.

ILMOITUS

– Muutosta perusteltiin EU-lainsäädännön vaatimuksilla ja sormenjälkien ottamisella. Ulkomaalaislaki ja sen tiukka tulkinta edellyttävät myös, että perheenjäsen oleskelee laillisesti maassa, jossa sijaitsee se Suomen edustusto, jossa hänen on asioitava.

Myös Suomen edustustoverkkoa on karsittu, minkä lisäksi oleskelulupa-asioita käsittelevät vain tietyt edustustot. Konsulipalveluja koskevalla tasavallan presidentin asetuksella on nimenomaisesti säädetty eräiden palveluiden järjestämisestä tietyissä edustustoissa. Asetuksen liitteen mukaan Suomen edustustossa Afganistanin Kabulissa ei ole ennen maan romahtamistakaan käsitelty oleskelulupa-asioita, vaan afganistanilaisten oleskelulupa-asioita tulisi käsitellä New Delhissä, Intiassa.

– Jo kauan ennen koronapandemiaa perheenyhdistäminen Suomeen on ollut monelle absurdin vaikeaa tai mahdotonta ankaran sääntelyn, tiukan laintulkinnan ja käytännön esteiden vuoksi. Lähtömaissa olevien perheenjäsenten on edellytetty tekevän pitkiä, kalliita ja vaarallisia matkoja edustustojen sijaintimaihin. Hakemusprosessin esteenä ovat olleet myös Suomen viranomaisten tiukat vaatimukset henkilöllisyys- ja matkustusasiakirjoja koskien, vaikka henkilö tulisi konfliktialueelta tai valtiosta, josta hänen ei olisi mahdollista saada laillisia, Suomen tunnustamia asiakirjoja, Honkasalo kertaa.

Koronatilanne vaikeuttanut lupa-asioiden hoitoa

Intian koronatilanne ja rajoitukset ovat pitkään estäneet Suomesta kansainvälistä suojelua saaneiden afganistanilaisten perheenjäsenten pääsyn New Delhiin, eikä perheenyhdistäminen ole onnistunut. Intian asettamien matkustusrajoitusten lisäksi Suomen edustusto on ollut pitkään kiinni. Nyt edustusto on rajoitetusti avoinna, mutta matkustaminen laillisesti asioimaan on vaikeaa tai mahdotonta, ja perheenyhdistämiskäsittelyyn pääsyä odottavien jono on kasvanut satojen henkilöiden pituiseksi. Vaikka hakemuksia päästäisiin käsittelemään, olisi jonon purkaminen hidasta.

– Suomessa elävien afganistanilaisten perheenjäsenten tilanne synkkeni järkyttävällä tavalla, kun Taleban valtasi maan. Liikkuminen maan sisällä ja maasta poispääsy on nyt yhä vaikeampaa, ja Talebanin hallinto tulee todennäköisesti johtamaan yhä syvenevään sortoon, vainoon ja ihmisoikeusloukkauksiin, joiden alla elävät perheet olisivat myös itse laajasti oikeutettuja myös kansainväliseen suojeluun, Honkasalo sanoo.

Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut laajentamaan ja vahvistamaan edustustoverkkoa ja tekemään lisäpanostuksia muun muassa maahantuloasioiden hoitoon niin ulkoministeriössä kuin edustustoverkossa. Konsulipalveluasetusta ollaan muuttamassa, mutta lausuntokierroksella olleessa ehdotuksessa ei ole huomioitu afganistanilaisten asemaa.

– On hyvä, että perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä ollaan sisäministeriön hankkeessa parhaillaan korjaamassa moninaisten esteiden purkamiseksi. Kuitenkin myös ulkoministeriön hallinnonalaan kytkeytyvät perheenyhdistämisen oikeudelliset ja käytännölliset esteet vaativat korjauksia.