All Over Press/TASS/Sergei Savostyanov

Viime vuosien aikana Venäjällä on rajoitettu kokoontumisvapautta lainsäädännön muutoksilla. Mielenosoittaminen on vaarassa myös poliisin kovien otteiden ja rikossyytteiden takia.

Amnesty Internationalin tuore Russia: No Place for Protest -selvitys kertoo, että rauhanomaisesta mielenosoittamisesta Venäjällä on tehty käytännössä mahdotonta lukuisilla oikeudellisilla rajoitteilla.

Lakien soveltamisella, poliisien kovilla otteilla sekä mielenosoituksista seuraavilla rikossyytteillä ja rangaistuksilla pyritään järjestelmällisesti hiljentämään hallintoon kohdistuva kritiikki.

Rajoituksia tehty kiihtyvällä tahdilla

Sakkorangaistusten maksimisummat ovat kasvaneet lähivuosien aikana moninkertaisiksi.

Vuoden 2004 liittovaltion kokoontumislakiin on tehty kaikkiaan 13 merkittävää lainsäädäntömuutosta, joista yhdeksän on tehty vuoden 2014 jälkeen. Jokainen muutoksista on rajoittanut kokoontumisvapautta entisestään, Amnestyn selvitys kertoo.

Liittovaltion tasolla kokoontumisia ei saa järjestää oikeustalojen, vankiloiden, presidentin asuntojen tai hälytyspalveluiden läheisyydessä. Paikallistasolla mielenosoituksia voidaan rajoittaa tätäkin enemmän. Esimerkiksi Kirovin alueella paikalliset viranomaiset ovat kieltäneet kaikki kokoontumiset lähellä kulttuuri- tai koulutuslaitoksia, terveys-, viihde- tai ostoskeskuksia, leikkipuistoja tai julkisen liikenteen pysäkkejä – käytännössä kaupungilla ei voi kokoontua.

Spontaanit kokoontumiset ovat kielletty kaikkialla Venäjällä.

ILMOITUS

Kokoontumisrikkomuksista jopa vuosia vankeutta

Kokoontumislaissa on säädetty peräti 17 kokoontumisrikkomusta. Näistä 12 rikkomuksesta voidaan rankaista jopa 30 päivän pidätyksellä. Vuonna 2014 lakia säädettiin niin, että mikäli kokoontumisrikkomuksiin syyllistyy toistuvasti, siitä voi seurata jopa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Sakkorangaistusten maksimisummat ovat kasvaneet lähivuosien aikana moninkertaisiksi. Vuonna 2012 maksimisakko oli 2000 ruplaa (vajaa 25 euroa), vuonna 2021 hintaa on jo 300 000 ruplaa (noin 3 500 euroa).

Poliiseja ei rangaista väkivaltaisista otteista

Amnestyn selvitys käsittelee myös poliisien käyttämää liiallista voimaa mielenosoituksissa. Poliisit ovat muun muassa käyttäneet taistelulajien tekniikoita mielenosoittajiin, hakanneet heitä pampuilla ja tästä vuodesta alkaen käyttäneet sähkösokkeja. Poliisien käyttämää väkivaltaa ei joko tutkita tai sitten tutkinnat vesitetään näyttävästi.

– Viesti on selvä: poliisin käyttämään liiallinen voima sallitaan, väkivaltaan kannustetaan ja rangaistuksetta selviäminen taataan, sanoo Amnestyn tutkija Oleg Kozlovsky.

Amnesty vetoaa Venäjän viranomaisiin, että lainsäädäntö ja sen soveltaminen olisivat linjassa Venäjän oman perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.