Mervi Viteli

Haminan kaupungin satama-alueella liehuu sadan metrin korkeudessa koripallokentän kokoinen Suomen lippu. Siitä näkee tuulen voimakkuuden. Jos tuulta on enemmän kuin 15 metriä sekunnissa, lippu lasketaan alas ettei tanko taivu liikaa.

Haminalaiset ovat viehättyneet lippuihin. Kaupungissa on Lipputorni, jossa esitellään lippuja, lippujen historiaa ja heraldiikkaa. Lipputornin puistossa on Pohjoismaiden ja Baltian liput.

Iso Suomen lippu saatiin lähes 40 maan lahjoituksena Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Sille sopivan tangon hankinta onkin sitten maksanut maltaita kaikkine kommervenkkeineen. Lipun lahjoittajat ovat saaneet omat lippunsa esille Lippukujalle. Suunnitteilla on Lippupuisto, johon tulisi kaikkien YK-maiden liput.

Hanketta innokkaasti edistäneen kansanedustaja ja lipputuntija Kimmo Kiljusen mielestä Hamina kaipasi jotain omintakeista houkuttelemaan matkailijoita. Hän näkee, että kansalliset symbolit kuuluvat kaikille eikä niitä voi mikään ryhmä omia.

Iso Suomen lippu saatiin lähes 40 maan lahjoituksena Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Viikinkielämää Rakinkotkan saarella

Pienen venematkan päässä Haminasta Rakinkotkan saaressa on Pertti ja Virpi Illin viikinkikylä. Viikinkien kauppareitit kulkivat aikoinaan myös Haminan saaristossa ja Rakinkotkassa on muinaisia viikinkihautoja. Rakinkotkan rakennukset on tehty käsittelemättömästä ja suurelta osin myrskynkaatopuusta, osa on 1800-luvulta.

Saaren ekovoimala tuottaa aurinko- ja tuulisähköä ja saarella käytetään lähialueen tuotteita. Rakinkotka tarjoaa oivalliset puitteet kokoontumisille ja seminaareille, luentotilaa löytyy ja lempeitä löylyjä saa vaikka kallioon tehdyssä savusaunassa. Illallisen voi nauttia viikinkihenkisesti sarvipäähineineen ja viikinkioluineen.

ILMOITUS

Korona koetteli sekä Pertti Illiä että majoitustoimintaa. Korona lopetti majoitukset ja Illi sairasti vakavan koronan puolitoista vuotta sitten. Nyt hän haluaa kehittää vaimonsa kanssa saareen täyden palvelun majoitusta, sillä saareen ei ole säännöllistä laivayhteyttä ja kaikki tavarat pitää tuoda mantereelta.

Ulko-Tammion kansallispuistosaari

Ulko-Tammion saari 12 kilometrin päässä Haminasta kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, joka muodostuu noin sadasta veneilijöiden, purjehtijoiden ja lintubongareiden suosimasta saaresta. Ulko-Tammion saaressa voi patikoida vaikka valmiin kolmen kilometrin pituisen polun ja tutkailla saaren vehmasta luontoa ja lintuja lintutornista. Saarella on myös sodanaikaisia rakennelmia kuten korsuja ja yksi tykkikin.

Kesäisin Ulko-Tammioon pääsee ilman omaa venettäkin, sillä alueen yrittäjät järjestävät myös veneretkiä saaristoon. Saaressa on ruokailupaikka ja siellä voi yöpyä teltassa, yksi autiotupa löytyy. Saaressa ei ole mitään palveluja, joten omat eväät on syytä ottaa mukaan.

Mervi Viteli

Tammion saaressa eletään kesäidyllissä

Tammion vanhassa kalastajasaaressa varjellaan alkuperäisasukkaiden perintöä. Nykyiset kesäasujat ovat heidän jälkipolveaan. He suojelevat myös aitoa saaristoelämäntyyliä, saaressa ei ole vieläkään sähköä. Kesäaikaan saareen pääsee laivalla ja matkailijatkin voivat tunnin-parin ajan käyskennellä siellä. Laiva tuo myös saarelaisten tarvitsemia tavaroita.

Tammion saaressa on entisajan Suomi-Filmin vaalean sankarin Kullervo Kalskeen keltainen kotitalo. Uuden sankarin saari sai kun elokuvaohjaaja Renny Harlin osti sieltä sukunsa perua olevan talon. Talvella Tammiossa asuu yksi henkilö, kesällä kymmeniä. Talot on säilytetty entisenlaisina, toki niitä on entisöity ja kunnostettu.

Tammion saaressa asukkaat tekevät paljon talkootöitä ja järjestävät tilaisuuksia seuraintalolla. He ovat perustaneet myös pienen kirjaston, kertoo asukastoimikunnan sihteeri Anne Mattsson, joka myös toimii oppaana. Hänkin on äidinpuolelta saarelaissukua.

Kahden alan huipputaitajan erilaiset näyttelyt

Tänä kesänä Haminassa on ollut esillä kahden eri alan huippuosaajan töitä. Haminan Bastionissa on tietokirjailija, toimittaja ja valokuvaaja Rauli Virtasen laaja elämäntyönäyttely IHMINEN, jossa on valokuvia viiden vuosikymmenen ajalta.

Voi vain ihmetellä, miten Rauli Virtanen on ehtinyt kuvaamaan lähes kaikilla maapallon sota- ja kriisialueilla. Valokuvissa tulee hyvin esiin kulttuurien rikkaus ja ihmisten moninaisuus eri puolilla maailmaa.

Jukka Rintala ja Tamara Aladin sinisessä talossa

Sinisessä Aladinin puutalossa, Tanelinkulmassa Haminan keskustassa, on Suomen kansainvälisimmän muotisuunnittelija Jukka Rintalan pukujen ja lasitaiteilija Tamara Aladinin värikkäiden lasiesineiden yhteisnäyttely.

Tamara Aladin on köyhyydestä Haminan varakkaimmaksi mieheksi nousseen Konstantin Aladinin jälkeläinen. Rintalan puvut ovat tuttuja monista juhlista ja yhteen koottuina ne ovat taidokas näyte Jukka Rintalan lahjakkuudesta ja monipuolisuudesta. Esillä on myös hänen taulujaan.

Näyttelyn tšehovilainen ilme on visualisti Matti Vaskelaisen käsialaa. Kattolampuista riippuu hempeitä perhosia ja kukkia, jotka on kiinnitetty bambukeppeihin. Tamara Aladinin värikkäät lasiesineet luovat hehkuvan taustan puvuille.

Rauli Virtasen ja Jukka Rintalan näyttelyt ovat avoinna 15.8. saakka. Jukka Rintala on pitänyt näyttelyä myös jouluaikaan Haminassa.

Tammion saareen tehdään risteilyjä vielä elokuussa. Ks. aikataulut meriset.fi/tammio