Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Opetuksessa tuetaan muun muassa matemaattisia taitoja sekä yhdenvertaisuutta.

Ensimmäiset 5-vuotiaat astelevat elokuussa ensi kertaa kaksivuotiseen esikoulukokeiluun. Sen taustalla on pyrkimys vähentää esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ja vähävaraisten perheiden lasten eriarvoisuutta, kertoo varhaiskasvatusta tutkinut valtiotieteiden tohtori, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen. Hän siirtyi toukokuun alusta Palkansaajien tutkimuslaitoksesta tutkimusprofessoriksi Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen (VATT).

Kokeilu järjestetään satunnaisesti valituissa kunnissa ja esikouluissa. Mukaan on pyritty saamaan edustavasti eri kieliryhmien sekä eri sosioekonomisen taustan omaavia lapsia.

Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima kokeilu, joka koskee vuonna 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia. Kokeilu kestää kevätlukukauden 2024 loppuun.

Yhteistyö opettajien välillä esikoulussa sekä perusopetuksen ensimmäisillä luokilla voi tukea yhtenäisempää koulutusta.

Kokeilun arvioidaan nostavan varhaiskasvatuksen osallistumisprosenttia

Kosonen kertoo, että osallistumisaste yksivuotiseen esiopetukseen on ollut lähemmäs sata prosenttia, kun taas muissa ikäryhmissä varhaiskasvatukseen osallistuminen on jäänyt noin 80 prosenttiin. Oletus on, että ilmainen kaksivuotinen esikoulu nostaisi varhaiskasvatukseen osallistumisen sataan prosenttiin kahden vuoden ajalta.

ILMOITUS

Kaksivuotisesta esikouluopetuksesta hyötyisivät arvioiden mukaan erityisesti maahanmuuttajalapset, joiden vanhemmilla suomen kielen osaamistaito on matala.

– Esiopetuksessa lapset voisivat oppia hyvän kielitaidon ennen varsinaiseen kouluun menemistä, Kosonen kertoo.

Kaksivuotisesta esikoulusta hyötyisivät Kososen mukaan mahdollisesti myös heikommasta sosioekonomisesta asemasta tulevat perheet. Pienituloisten perheiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen voi olla vähäistä. Jos lapset eivät pääse varhaiskasvatukseen, voi kuva esimerkiksi muunlaisista perheistä jäädä suppeaksi.

Kun lapset menevät sosiaaliseen ryhmään, odotetaan myös lasten sosiaalisten taitojen paranevan. Moni tutkija on sitä mieltä, että sosiaaliseen ryhmään astuminen vasta peruskouluikäisenä voi olla liian myöhään. Kokeilulla pyritäänkin selvittämään muun muassa sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Opetusta järjestetään lapsille sopivalla tavalla

Opetushallituksen opetusneuvos Arja-Sisko Holappa kertoo, että opetus on linjassa perusopetuksen kanssa. Tavoitteita ei aseteta lapsille vaan opetukselle. Opetussisällöissä painotetaan muun muassa yhdenvertaisuutta, matemaattisia taitoja, digitaitoja sekä kulttuurien moninaisuutta. Lisäksi opetuksessa voidaan painottaa lapsien kiinnostuksen kohteita, joita voi Holapan mukaan olla hyvin monenlaisia.

– Erimittaisia projekteja voi olla vaikka avaruudesta tai muurahaisista, riippuen siitä, mistä lapset ovat kiinnostuneita, Holappa kertoo.

Opetuksessa on mukana niin kuvataidetta, musiikkia ja liikettä kuin yhteiskuntaan ja ihmisiinkin liittyviä aiheita. Kaikkia käsitellään lapselle sopivin keinoin.

Erityisesti matemaattisia taitoja halutaan tukea. Holappa kertoo, että lukutaidossa kehittyneemmät lapset saadaan usein kiinni perusopetuksen ensimmäisillä luokilla, mutta matemaattisissa taidoissa voi olla vaihtelua.

Holappa näkee, että kaksivuotinen esikoulu voisi tukea lasten yhdenvertaisuuden lisäksi myös jatkuvuutta eri koulujärjestelmän osien välillä. Hän kertoo, että yhteistyö opettajien välillä esikoulussa sekä perusopetuksen ensimmäisillä luokilla voi tukea yhtenäisempää koulutusta.