IPS/Servaas van den Bosch

Kanadalainen öljy- ja kaasuyhtiö ReconAfrica on hankkinut porausoikeuden 34 000 neliökilometrin alueelle pohjoisessa Namibiassa ja Botswanassa. Porausalue osittain ulottuu Kavango-Zambezin rajat ylittävälle luonnonsuojelualueelle . Poraushanke on saanut liikkeelle luonnon- ja ympäristönsuojelijat, jotka vaativat kansainvälistä toimintaa sitä vastaan.

Suuret osat yhtiön alueista niin Botswanassa kuin Namibiassakin osuvat Okavangon jokialueelle, josta vedet virtaavat Unescon maailmanperintökohteeseen, Okavangon jokisuistoon. Siellä elää muun muassa maailman suurin uhanalaisten savanninorsujen populaatio, sarvikuonoja, villejä koiria ja muurahaiskäpyjä.

Lisäksi se on koti 200 000 ihmiselle.

Aktivistit pelkäävät, että projekti saattaisi tehdä arvaamatonta tuhoa jokisuiston ekosysteemille ja uhata jo muutenkin uhanalaisia villieläimiä, ympäristöä ja tuhansien maan antimilla elävien ihmisten elantoa.

Hankkeen vastustajien mielestä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sekä Afrikan ulkopuolelta tulevaa painostusta. Namibialaisessa Fridays for Future – Windhoek -järjestössä toimiva Ina-Maria Shikongo selittää, miksi.

ILMOITUS

– Meidän täytyy saada hanke pysäytettyä. Paikallista ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, koska tämä ei vaikuta vain meihin täällä, vaan kaikkiin ja kaikkialla, Shikongo sanoo.

– ReconAfrica kertoo, että tältä öljykentältä voisi pumpata 120 miljardia barrelia öljyä. Kuvittele niitä myrkkymääriä ja päästöjä, ja mitä ne tekevät jo muutenkin nouseville lämpötiloille. Vaikka me globaalissa etelässä koemme tällaisten projektien vaikutukset vahvimmin, helleaaltojen myötä myös globaali pohjoinen tutustuu niihin. Kaikki on yhteydessä kaikkeen. On vain yksi globaali hiilibudjetti ja tämä projekti käyttää siitä aimo osan, Shikongo selittää.

Vesi on iso ongelma

ReconAfrica aloitti koeporaukset Namibiassa viime vuoden lopulla. Jos kokeiden tulokset ovat suotuisat, alueelle porataan satoja öljylähteitä.

Yhtiölle myönnettiin luvat jo vuonna 2015, mutta kritiikki on yltynyt vasta viimeisen puolentoista vuoden aikana. Etenkin tieto mahdollisesta vesisärötyksestä öljyn ja kaasun maan alta irrottamisessa on lietsonut pelkoja. Jotkut maat ovat kieltäneet vesisärötyksen, jota syytetään vakavasta vesien saastuttamisesta.

– Vesi on iso ongelma. Meillä on hyvin hauras ekosysteemi ja me olemme riippuvaisia pohjavedestä. Jos se myrkyttyy, samalla myrkyttyvät villieläimet ja paikalliset ihmisasukkaat. Ruokajärjestelmämme voi tuhoutua, Shikongo pelkää.

Yhtiön mukaan vesisärötys ei kuulu suunnitelmiin. Norsujen ja sarvikuonojen suojelemiselle omistautunut Rosemary Alles ei kuitenkaan luota yhtiön lupaukseen.

– Tällä hetkellä käytetty retoriikka ei tarkoita, etteikö yhtiö myöhemmin voisi turvautua vesisärötykseen. Jos niin tapahtuu, vaikutukset vesistöihin ja ilmanlaatuun ovat nopeita ja tuhoisia.

Koeporauksetkin haittaavat eläimiä

Jo koeporaukset saattavat haitata alueen eläimistöä. Norsut kärsivät voimakkaista värähtelyistä eli maaperän tutkimuksissa käytetyistä ääniaalloista. Hankkeeseen väistämättä liittyvät rakennustyöt ja niistä seuraava liikenteen kasvu voivat työntää norsut pois vakiintuneilta vaellusreiteiltään ja viedä ne lähemmäs kyliä ja viljelysalueita. Jo muutenkin lisääntyneiden norsujen ja ihmisten välisten konfliktien todennäköisyys kasvaa. Lisäksi norsut ovat uusilla alueillaan aiempaa helpommin salametsästäjien saavutettavissa.

Projekti vaikuttaa myös paikallisiin yhteisöihin ja maanviljelijöihin, joiden kanssa hankkeesta ei juurikaan ole keskusteltu. Porausalueella kuitenkin toimii satoja maatiloja.

Brittiläinen tutkimuslaitos Environmental Investigation Agency (EIA) on huomauttanut, että paikallisten asukkaiden ääni ei kuulu öljykenttäprojektin julkisissa kuulemisissa. Enemmistö porausalueen ihmisistä ei pääse nettiin ja koronapandemia puolestaan on jyrkästi rajoittanut niin matkustamista kuin julkisia kokouksiakin. Kuulemiset myös viedään läpi englanninkielellä, jota paikalliset eivät välttämättä hallitse.

Yhtiön mukaan julkisissa kuulemisissa on ollut runsaasti osanottajia ja paikalliset asukkaat ovat ottaneet ne hyvin vastaan. Monet kuulemisiin osallistuneet ovat toista mieltä.

Samassa liemessä etelä ja pohjoinen

ReconAfrica on tyynnytellyt pelkoja vakuuttamalla, että paikallista energiateollisuutta voidaan kehittää ympäristöllisesti ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Yhtiö on myös luvannut tarttua melun ja värähtelyiden eläimille aiheuttamiin ongelmiin.

Sekä yhtiö että valtion viranomaiset korostavat hankkeen taloudellisia hyötyjä: työpaikkoja ja paikallisen talouden kasvua sekä verotuloja valtion kassaan.

Ympäristönsuojelijat kyseenalaistavat paikallisen taloushyödyn ja muistuttavat, että vain hetki sitten kansainvälinen energiajärjestö IEA kehotti olemaan perustamatta yhtään uutta öljy- tai kaasukenttää tänä vuonna, jotta maapallon lämpeneminen säilyisi siedettävissä rajoissa.

– Tämä projekti tuo tuloja vain hyvin harvoille, mutta riistää elannon monilta. Öljyn pitää pysyä maan alla. Meidän täytyy hajottaa uuskolonialistinen järjestelmä – Afrikkaa ei saa kohdella vain globaalin pohjoisen tarvitsemien raaka-aineiden lähteenä. Globaalin etelän ja pohjoisen täytyy tehdä yhteistyötä, mehän olemme kaikki samassa liemessä, Shikongo julistaa.

Englanninkielinen versio