Antti Yrjönen

To do -listalla on varallisuusveron palauttaminen, pääomaveron kiristäminen ja perintöveron tuoton kasvattaminen. Toinenkin vaihtoehto, palkkaverotuksen kiristäminen ja julkisten menojen karsinta, on huonompi, pohtii Ralf Sund kolumnissaan.

Varallisuus on jakautunut Suomessa (ja maailmalla) paljon epätasaisemmin kuin tulot. Suomessa varakkaimmalla kymmeneksellä on yli puolet kotitalouksien varallisuudesta. Markkinatalousjärjestelmä on kone, joka jakaa varallisuutta ja tuloja yhä epätasaisemmin. Verotuksen tehtävänä tulisi olla tulo- ja varallisuuserojen tasoittaminen. Mutta viime vuoisikymmeninä on kuljettu päinvastaiseen suuntaan.

Yhdysvallat näyttää tietä. Vielä 1950-luvulla huipputuloisin 0,1 prosenttia maksoi tuloistaan veroja noin 60 prosenttia, nykyään heidän veroprosenttinsa on 23. Isot edellä ja pienet perässä. Suomessakin ”juorukalenterin” mielenkiintoisimmat tiedot liittyvät veroasteisiin. Suurituloisimpien veroasteen alittavat monin osin keskituloisten vastaavat. Siis ne, jotka ovat yhteiskunnalta kaikkein eniten saaneet, osallistuvat yhteisiin menoihin ohuesti. Verotus on muuttunut yhä enemmän progressiivisesta regressiiviseksi. Tämä on väärin ja se tuo hiekkaa talouden rattaisiin.

Suomesta poistettiin varallisuusvero vuonna 2006. Vaikka sen tuotto oli kokonaisuutta ajatellen kovin vaatimaton, oli poistaminen virhe. Kahdesta syystä. Ensinnäkin varallisuuden verottamattomuus lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kultalusikka pysyy suussa sukupolvelta toiselle. Yhteiskunnan kannalta olisi toivottavaa, että varallisuus pysyisi aktiivisena ja hyödyttäisi kansantaloutta. Varallisuusvero loisi kannusteen. Kannusteet ovat oikeistolle mieleen paitsi silloin kun hyväosaisia kannustetaan.

Perintövero on Suomessa kovin vaatimattomalla tasolla. Ajatuksellisesti perintöveron alhainen taso on ristiriidassa yritteliäisyyttä korostavan paatoksen kanssa. Minusta on ymmärrettävää, että verotuksen keinoin kannustetaan yritteliäisyyteen. Perintönä saatu omaisuus tulee ilman minkäänlaisia omia ponnistuksia. Perintöveron kiristäminen palvelisi myös kansantalouden tuottavuuskilvoittelussa.

Tuloverotus tasoittaa tuloeroja yhä vähemmän. Varsinkin tulohaitarin yläpäässä pääomatulojen, joka on tasavero, osuus kasvaa. Oma kansallinen verotuskukkasemme on listaamattomien osakeyhtiöiden lähes olematon verokanta. Tähänkään ei ole tulossa lähiaikoina muutosta, koska istuvan hallituksen ohjelmaan ei tämänkään rikkaruohon kitkentä kuulu. Se oli hallitusohjelmaneuvotteluissa keskustapuolueen kynnyskysymys. Ohjelmia on syytä kunnioittaa, vaikka hölmöläisten hommaahan tämä on.

Koronalaskut tulevat tulevina vuosina maksuun. On sekä toivottavaa että todennäköistä, että keskustelu verotuksen oikeudenmukaisuudesta viriää. Olisi perin suotavaa, että sekä oikeudenmukaisuuden että talouden dynamiikan kannalta verotuksen tuloja ja varallisuutta oikaisevia elementtejä vahvistettaisiin. Koronaelvytykset hyödyt ovat valuneet laajalti hyväosaisille. Tämä näkyy esimerkiksi pörssivarallisuuden myönteisessä kehityksessä.

To do -listalla on varallisuusveron palauttaminen, pääomaveron kiristäminen ja perintöveron tuoton kasvattaminen. On toinenkin, mutta huonompi, vaihtoehto: palkkaverotuksen kiristäminen ja julkisten menojen karsinta.