All Over Press/Issam Rimawi

Palestiinalaisalueilla uskotaan, että presidentti Mahmud Abbasin lähtölaskenta on alkanut. Abbasin todennäköinen seuraaja istuu vankilassa Israelissa.

Palestiinalaisalueilla on ollut vaikea kesä. Pian sen jälkeen kun Israelin asevoimat moukaroivat Gazan aluetta toukokuussa 11 päivän ajan, ihmiset lähtivät kaduille Hebronissa, Ramallahissa ja Betlehemissä miehitetyllä Länsirannalla vaatien presidentti Mahmud Abbasin ja koko palestiinalaishallinnon eroa.

Mielenosoittajat ovat syyttäneet Abbasia ja Länsirantaa hallitsevaa Fatah-puoluetta korruptiosta, nepotismista, Israelin miehityksen käsikassarana toimimisesta ja pitkään odotettujen vaalien peruuttamisesta.

Palestiinalaishallinnon turvallisuusjoukot ovat ampuneet mielenosoittajia kyynelkaasulla ja tainnutuskranaateilla. Fatahin värväämät siviilipukuiset miehet ovat hakanneet protesteihin osallistuneita ihmisiä nuijilla.

Palestiinalaishallinnon vastaiset mielenosoitukset käynnistyivät kesäkuun lopulla, sen jälkeen kun tunnettu someaktivisti Nizar Banat kuoli palestiinalaisten turvallisuusjoukkojen pahoinpitelyn seurauksena. Parikymmentä palestiinalaispoliisia hakkasi Banatia pampuilla ja metallikepeillä kahdeksan minuutin ajan ennen kuin hänet raahattiin keskellä yötä turvallisuusjoukkojen autoon.

Banat tunnettiin kaikkialla Palestiinassa Facebookissa julkaisemistaan videoista, joissa hän syytti presidentti Abbasia ja tämän lähipiiriä julkisten varojen kavalluksesta ja palestiinalaishallinnon yhteistyöstä Israelin armeijan kanssa.

ILMOITUS

Mahmud Abbas valittiin palestiinalaishallinnon presidentiksi vuonna 2005 pian Jasser Arafatin kuoleman jälkeen. Tämän jälkeen palestiinalaisalueilla ei ole järjestetty presidentinvaaleja yli 16 vuoteen.

Tänä vuonna Palestiinassa oli tarkoitus pitää ensin parlamenttivaalit toukokuussa ja presidentinvaalit heinäkuussa. Abbas kuitenkin peruutti parlamenttivaalit viime hetkellä, kun Israel ei antanut takeita siitä, että myös Itä-Jerusalemissa asuvat palestiinalaiset saisivat osallistua vaaleihin postiäänestyksellä.

Monien mielestä vaalien perumisen todellisena syynä oli Abbasin ja Fatah-puolueen kannatuksen romahtaminen.

Mielipidekyselyjen mukaan Fatah olisi hävinnyt parlamenttivaaleissa selvästi entisten Fatah-johtajien perustamalle Tulevaisuus-listalle sekä myös Gazan aluetta hallitsevalle Hamasille.

Presidentinvaaleissa ylivoimainen suosikki oli entinen kansannousujohtaja Marwan Barghouti, joka on istunut vankilassa Israelissa yhtäjaksoisesti vuodesta 2002. Huhtikuussa tehdyssä mielipidekyselyssä presidentti Abbasin kannatus oli vain 24 prosenttia.

Mikäli protestit Länsirannalla edelleen jatkuvat ja 85-vuotias presidentti Mahmud Abbas joutuu luopumaan vallasta, Marwan Barghoutilla tulee epäilemättä olemaan merkittävä rooli Palestiinan tulevaisuudessa.

Barghoutia pidetään palestiinalaisten kansannousujen yhtenä keskeisenä johtajana. Toisen intifadan aikana hän johti Länsirannan palestiinalaisten puolisotilaallista Tanzim-järjestöä, joka taisteli Israelin miehitysjoukkoja vastaan.

Vuonna 2002 Israelin joukot pidättivät hänet Ramallahissa, ja kaksi vuotta myöhemmin sotilastuomioistuin langetti hänelle viisi elinkautista vankeustuomiota osallisuudesta viiden israelilaisen kuolemaan johtaneisiin väkivaltaisuuksiin.

Vankilassa ollessaan Barghouti on väitellyt tohtoriksi, kirjoittanut useita kirjoja, organisoinut tuhansien palestiinalaisten poliittisten vankien nälkälakkoja ja tullut valituksi palestiinalaisalueiden kansanedustajaksi.

Kansainvälisessä mediassa häntä on mielellään verrattu Etelä-Afrikan vapautustaistelun johtajaan Nelson Mandelaan.

Vielä keväällä ennen Gazan kriisiä monet uskoivat, että Fatah pyrkisi muodostamaan yhteishallituksen Hamasin kanssa vaalien jälkeen. Nyt näyttää pikemminkin siltä, että Hamas haluaisi toimia yhteistyössä Länsirannan opposition kanssa.

Kesäkuussa Hamas ilmoitti, että jos Israelin uusi hallitus suostuu sopimaan vankienvaihdosta, Marwan Barghouti olisi vapautettavien palestiinalaisten vankien listan kärjessä.

Palestiinalaisalueilla harva kuitenkin uskoo äärioikeistolaisen it-miljonäärin Naftali Bennettin johtaman Israelin uuden laajapohjaisen hallituksen myötämielisyyteen.