IPS/Isaiah Esipisu

Joka vuosi ihmiset Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuluttavat 34 miljoonaa tonnia riisiä, josta 43 prosenttia on tuontitavaraa. Koronapandemia on suuresti häirinnyt toimitusketjuja ja vaikeuttanut riisin saamista mantereelle.

Thaimaa on Afrikkaan tuodun riisin suurimpia tuottajia. Koronasulkujen, rajojen kiinnipanon ja toimitusketjujen yleisten rajoitusten takia riisintuonti Thaimaasta on laskenut 30 prosenttia vuodessa. Kaupunkilaisten ruokalasku on kasvanut, sillä suosituimman riisilajikkeen hinta on noussut 22 prosenttia.

Tilanne voidaan nähdä hätäkellojen soittona: Afrikan on vahvistettava omaa riisintuotantoaan ja saavutettava omavaraisuus. Mantereella epäilemättä on resurssit tuottaa riittävästi riisiä. Lisääntyvillä investoinneilla voitaisiin saada aikaan valtava muutos.

Ghana näyttää esimerkkiä

Esimerkiksi Ghana on lisännyt riisintuotantoaan keskimäärin 10 prosentilla joka vuosi vuodesta 2008 lähtien. Erityisen jyrkkä 25 prosentin nousu tapahtui, kun vuonna 2019 uudistettiin maan kastelujärjestelmät. Ghanan investoinnit johtivat maan riisiomavaraisuuden kasvuun 17 prosentilla vuosien 2016-2019 aikana.

Ghanan riisintuotanto oli vuonna 2016 vain 138 000 tonnia ja vuonna 2019 jo 665 000 tonnia.

ILMOITUS

Vaikka Ghana ei vieläkään tuota tarpeeksi riisiä asukkaiden tarpeisiin, sen tuotantomäärien vaikuttava kasvu tekee maasta malliesimerkin siitä, mitä tukipolitiikalla ja investoinneilla voidaan saavuttaa. Vuonna 2009 Ghana laati kansallisen riisin kehitysstrategian ja 2017 lanseerattiin riisinistutuskampanja. Ne priorisoivat riisinkasvatusta ja lisäksi asettivat kotimaiselle tuotannolle kunnianhimoisia laajentumistavoitteita.

Strategian ja istutuskampanjan tähtäimessä oli tuonnin korvaaminen entistä korkealaatuisemmalla riisillä, joka miellyttäisi ghanalaisia kuluttajia ja pystyisi kilpailemaan tuonnin kanssa.

Innovaatioita Agran tuella

Näillä maatalouspoliittisilla ratkaisuilla oli ratkaiseva merkitys markkinariskin pienentämisessä ja paikallisen riisintuotannon innovaatioiden käyttöönotossa. Oma osuutensa oli myös Afrikan vihreän vallankumouksen allianssilla (Agra). Se tuki ratkaisuja sekä auttoi toteuttamaan valtion kampanjaa, jolla herkistettiin kuluttajia ymmärtämään paikallisten tuotteiden taloudellinen ja ravitsemuksellinen merkitys.

Agra on tukenut myös riisintuotannon innovaatioita, varsinkin paikallisiin oloihin sopeutuneiden lajikkeiden kehitystä ja levitystä. Lisäksi allianssi on kouluttanut runsaat 50 riisinjalostajaa, jotka kehittelevät uusia, aiempia paremmin vallitseviin olosuhteisiin sopeutuvia ja tuottoisampia lajikkeita.

Agra pyrkii levittämään näitä innovaatioita myös muihin Afrikan maihin, etenkin niihin, joilla on laajamittaisen riisintuotannon potentiaalia. Tansanian ja Kenian kaltaisista maista allianssi odottaa piankin voivansa raportoida merkittävästä riisintuotannon kasvusta.

*Tohtori Fadel Ndiame on Agran varapuheenjohtaja

Englanninkielinen versio