Lehtikuva/Emmi Korhonen

Velan ottaminen on kasvanut maailmanlaajuisesti valtavasti. Vuoden 2020 lopussa lainojen määrä oli koko maailmassa suhteessa globaaliin bruttokansantuotteeseen nelinkertainen. Velka on viidessä vuodessa lisääntynyt kolmanneksen. Suomen valtion lainat suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 70 prosenttia.

Kuplan poksahdus on vain ajan kysymys, ja silloin myös Suomi yhtenä euroalueen valtiona on pinteessä. Meillä nämä pankkien maallikkosaarnaajat, joiden taivas ovat pörssit ja tähdenlentoja osakkeiden nousut ja laskut, demonisoivat kansalaisia kyseenalaisilla porvarillisilla oivalluksillaan. Heidän niin sanottu asiantuntijuutensa on hyvin ilmeistä pankkimaailman myötäilyä.

Nämä meklarit toitottavat pörssi-ihanuutta ja ahneuden pahuutta, vaikka inflaatiotaifuunit ovat lähestymässä. Tavallisesti pankit ovat aiheuttaneet talouskriisit, joita keskuspankit yrittävät tukahduttaa. Nyt keskuspankit ruokkivat lisävelan ottoa matalilla koroilla. Raha on aineetonta, vain numeroita pankkien tietokannoissa. Ottaessasi asuntolainan se on maksusitoumus pankin kanssa. Allekirjoitusten jälkeen laina tulee tilille ja pankki kirjaa vastaavan summan saamisiinsa. Kaikki perustuu luottamukseen, että hoidat lainan. Näin meille näyttäytyy tyhjästä luotu raha.

Rahan tyhjästä luonti ympäri maailmaa on ihmetyttänyt jo pitkään. Raha siirretään kirjanpidollisesti samansuuruisena summana taseeseen molemmin puolin niin vastaavaan kuin myös vastattavaan. Näin on tyhjästä luotu uutta rahaa!

Tämä rahan luonti aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Keskuspankit voivat antaa tätä uutta rahaa pankeille halvalla. Tallettajien talletuskorot laskevat nollaan tai ainakin lähelle sitä. Valtava lisäraha markkinoilla on nostanut osakkeiden hintaa, koska löysä raha etsii sijoituskohteita.

ILMOITUS

Velallisten paine kasvaa, kun matalien korkojen vallitessa niin valtiot kuin yksityisetkin ovat hamunneet halpakorkoista lainaa. Matalat korot houkuttelevat velanottoon, jolloin velan kokonaismäärät ovat kriittisessä tilanteessa. Korkojen on oltava matalalla, koska muutoin finanssikapitalismi ajautuu velkakriisiin. Kuplan puhkeamista odotellaan pelonsekaisin tuntein siitä aiheutuvien valtavien pankki- ja muiden yhteiskunnallisten kriisien takia.

Uuden rahan luonti tyhjästä, printtaaminen, on jo nyt aiheuttanut raaka-aineiden hintojen nousua. Tämä taas väistämättä johtaa tuotteiden hintojen kasvuun ja se taas kuluttajien ostovoiman laskuun. On suuri pelko, että hyperinflaatio kurkkii olan takaa vallatakseen ensin markkinat ja sitten koko yhteiskunnan.

Tyhjästä on luotu rahaa jo paljon ennen koronaepidemiaa. Euroopan keskuspankissa tavan taisi ensiksi oivaltaa edellinen pääjohtaja pankkikriisin tuiverruksissa. Sen jälkeen tästä on tullut ”maan tapa”: rahaa jaellaan holtittomasti, koska muutoin tummat pilvet kasautuvat auvoisille taivaille. Hätärahoitus, jota koronan takia annetaan, on asia erikseen. Jos tätä ei olisi toteutettu kyseisellä tavalla, olisi maailmanlaajuinen pula-aika tullut jo viime vuonna. Hätä- tai elvytysraha, olipa nimi kumpi tahansa, tulee tarpeeseen. Jos tätä ei toteuteta, niin maailman köyhät joutuvat ensimmäisenä kyykytetyksi ja rikkaat päät pystyssä perässä.

Pandemian takia jaetusta rahasta ovat monet talousviisaat todenneet, että rahan takaisinperintä sitten joskus ei toteutuisi. Jos takaisinperinnästä luovutaan, niin silloin suositaan pelureita ja ilmeisesti historian suurinta rahansiirtoa pankeille.

Jouko Huhta
Suomussalmi