Pekka Pajuvirta

Nuoret eivät ole yhtään sen passiivisempia kuin ennenkään, mutta osallistumistavat ovat muuttuneet. Ennen osallistuttiin puolueiden toimintaan, nykyään pyritään vaikuttamaan puolueiden ohi, koska perinteinen politiikka koetaan liian hitaaksi ja tehottomaksi.

Näin sanoi valtio-opin tutkija Villiina Hellsten KU:n haastattelussa 4.7.2001.

Yksi syy puolueiden epäsuosioon liittyi globalisaatioon.

– Nykymaailman ongelmat ovat akuutteja ja maailmanlaajuisia, eikä niitä voida ratkaista kansallisissa parlamenteissa. Suomen eduskunta on voimaton esimerkiksi muualla maailmassa tapahtuvien ympäristötuhojen, ihmisoikeusloukkauksien, muuttovirtojen tai pakolaisuuden edessä. Sen vuoksi yhä useammat nuoret kokevat perinteisen osallistumisen riittämättömänä ja osin turhana.

Pääkaupunkiseudun nuorten uusi politiikka oli vetoomusten allekirjoittamista, kulutusboikotteja, mielenosoituksia, internetin keskustelupalstoja, sähköpostilistoja ja erilaisissa aatteellisissa järjestöissä toimimista.

ILMOITUS

– Äänestyslapun täyttäminen nähdään liian yksinkertaisena ja epäaitona vaikuttamisena. Mitä sivistyneemmästä nuoresta on kysymys, sitä tylsemmältä tuntuu osallistua vain äänestämällä, Hellsten sanoi..

Hänen mukaansa enää ei ole mustavalkoisia totuuksia ja lisäksi työn ja pääoman ristiriidoille perustuva jako poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon on auttamattomasti vanhentunut.

– Se, että kansallisilla puolueilla on erittäin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa globaaleihin ongelmiin, on kuitenkin vain osa poliittisen järjestelmän kriisiä. Myös aidosti passiivisten joukko on lisääntynyt.

Täydellinen välinpitämättömyys liittyikin tutkijan mukaan enemmän huono-osaisuuteen kuin itsekeskeisyyteen ja omaan napaan tuijottamiseen.

– Harva jaksaa innostua yhteiskunnallisista asioista, jos oma elämäntilanne koetaan toivottomana.