Lehtikuva/Yasuyoshi Chiba

Uppsalan yliopiston Afrikka-instituutin vanhemman tutkijan mukaan tilanne Tigrayssa on katastrofaalinen, jos viljelyskausi epäonnistuu.

Etiopian Tigrayssa on sodittu jo kuukausia, eikä muutosta tilanteeseen ole näköpiirissä, arvioi vanhempi tutkija Liisa Laakso Uppsalan yliopiston Afrikka-instituutista.

– Vaikuttaa siltä, että alueellista hallintoa edustavan Tigrayn kansan vapautusrintaman joukot, joita tässä kontekstissa kutsutaan kapinallisiksi, ovat edenneet ja saaneet hallintaansa tärkeimmät kaupungit. Etiopian ja Eritrean joukot ovat joutuneet vetäytymään, Laakso kertoo STT:lle.

Etiopian keskushallinto ilmoitti maanantaina yksipuolisesti viljelyskauden loppuun asti kestävästä tulitauosta Tigrayssa. Vapautusrintaman (TPLF) joukot ovat ilmoituksen jälkeen jatkaneet taisteluita ja vallanneet lisää alueita. Kapinallistaistelijoiden tiedottaja sanoi tiistaina uutistoimisto AFP:lle heidän olevan valmiina ajamaan takaa vastustajiaan Tigrayn ulkopuolelle jopa Etiopian ja Eritrean pääkaupunkeihin asti.

– Vaikuttaa siltä, että sota jatkuu, Laakso summaa.

Taistelut saivat alkunsa syksyllä. Tigrayssa oli ennen tätä järjestetty aluevaalit, vaikka kansallisella tasolla vaaleja oli päätetty lykätä. Marraskuussa Etiopian pääministeri Abiy Ahmed lähetti alueelle joukkoja. Syyksi sanottiin, että TPLF oli hyökännyt hallinnon joukkojen leiriin.

ILMOITUS

Miksi tulitauko julistettiin?

Yksi syy keskushallinnon julistamaan yksipuoliseen tulitaukoon voi Laakson mukaan olla vapautusrintaman joukkojen eteneminen. Toinen vaikuttava tekijä voi olla kansainvälinen painostus.

– Sitä (painostusta) on toki ollut koko ajan, mutta viime viikolla pommitettiin toria, jossa kuoli siviilejä. Suurta julkisuutta sai myös Lääkärit ilman rajoja -järjestön kolmen työntekijän murhaaminen. Kansainvälinen painostus Etiopian hallitusta kohtaan on varmasti lisääntynyt.

Laakso uskoo, että hallinto on pyrkinyt tulitauon julistamisella parantamaan mainettaan.

Tigray on köyhä alue, jossa asukkaiden tärkein elinkeino on maatalous. Jos käynnissä oleva viljelyskausi epäonnistuu konfliktin takia, on tilanne Laakson mukaan katastrofaalinen.

YK arvioi jo kesäkuun alkupuolella, että yli 350 000 ihmistä on nälänhädän partaalla Tigrayssa. Lisäksi yli viiden miljoonan arvioitiin olevan kiireellisen ruoka-avun tarpeessa Tigrayssa ja sen lähialueilla.

Väkivallan kierre syvä

Laakson mukaan on vaikea sanoa, miten konflikti saataisiin loppumaan. Abiy on muodostanut maahan uuden puoluejärjestelmän, ja Laakson mukaan vaikuttaa siltä, ettei Tigray halua alistua siihen.

– Jollain tavalla liittovaltion mallilla pitäisi edetä, mutta pystyvätkö Etiopian hallitus ja Abiy antamaan yhtään periksi?

Hallitus on pyrkinyt saamaan Tigrayhin liittovaltiota edustavan aluehallinnon, mutta onnistuessaan tämäkin vaihtoehto olisi hankala. Vapautusrintamalla vaikuttaa Laakson mukaan olevan alueella kansan vahva tuki.

Tigrayn itsenäistymiseen tutkija ei usko pelkästään taloudellisistakin syistä.

– Vielä yksi mahdollinen skenaario on, että Etiopiassa tulee taas uusi murros. Todetaan, että Abiyn hallintomalli ja hänen edustamansa demokraattinen avautuminen ei toimikaan.

Ongelmallisemmaksi nykytilanteen tekee Laakson mukaan se, että väkivallan, vihan ja koston kierre on maassa varsin syvä.