Lehtikuva/Jussi Nukari

Ennen korona-aikaa noin 200 000 ihmistä sai vuosittain elämiseen riittämättömien palkkatulojen lisäksi soviteltua päivärahaa, asumistukea tai toimeentulotukea.

Mistä työssäkäyvien köyhyydessä on kysymys? Miten se näkyy ja tuntuu? Millaisia vaikutuksia sillä on sosiaalisiin suhteisiin? Kuinka onnistuu työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan yhdistäminen elämiseen riittämättömiin palkka- tai yrittäjyystuloihin? Miten korona on vaikuttanut pienituloisten työllisten elämään?

Näitä kysymyksiä selvittää Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella toimiva Työssä ja köyhä 2.0! Pienituloisten arki ja sosiaaliturva palkkatyössä ja yrittäjänä -tutkimusprojekti.

Tutkimusaineistoa projekti kokoaa kirjoituskutsulla, jossa pyydetään kertomaan omista kokemuksista.

”Kirjoituksesi voi olla lyhyt kuvaus yksittäisestä arjen tilanteesta tai se voi olla laajempi elämääsi ja työhistoriaasi kartoittava teksti. Voit yhdistellä köyhyyden, työn, yrittäjyyden, sosiaaliturvan ja sosiaalisten suhteiden teemoja vapaasti haluamallasi tavalla”, ohjeistus kuuluu.

Tutkimukselle tärkeitä taustatietoja pyydetään täyttämään esitietolomakkeessa, joka löytyy täältä .

ILMOITUS

Kirjoituksia kerätään 15.8 asti.

Kuka on köyhä?

Suomessa pienituloiseksi lasketaan kotitalous, jonka tulot jäävät alle 60 prosenttiin mediaanitulosta. Yksinasuvalla tämä on noin 1 200 euroa kuukaudessa, ja esimerkiksi yhden aikuisen ja kahden alaikäisen lapsen taloudessa 2 100 euroa.

Ennen korona-aikaa Suomessa oli virallisesti noin 60 000 työssäkäyvää köyhää. Kaikkiaan noin 200 000 ihmistä sai vuosittain elämiseen riittämättömien palkkatulojen lisäksi soviteltua päivärahaa, asumistukea tai toimeentulotukea. Heidän kohdallaan sosiaaliturva kompensoi pieniä ansiotuloja.

Työssäkäyvien köyhyyden tärkeimpiä syitä ovat pienet ja epäsäännölliset ansiot sekä kalliit asuinkustannukset. Myös yksinhuoltajuus ja yksinasuminen lisäävät köyhyysriskiä. Työsuhdemuodoista erityisesti osa- ja määräaikaisuus sekä yksinyrittäminen ovat riskitekijöitä. Tällaisissa työsuhteissa työskentelee noin 400 000 ihmistä.

Köyhyys ei aina ole jatkuva tila, sitä voi kohdata monissa elämänvaiheissa.

Näitä asioita kysytään

Tutkimuksessa selvitetään, miten pienituloisuus liittyy erilaisiin pätkä-, vuokra-, ja osa-aikatöihin sekä yrittäjyyteen. Kuinka työttömyys- ja sosiaaliturvan yhdistäminen pieniin tuloihin onnistuu erilaisissa työsuhdemuodoissa, yrittäjyydessä ja erilaisissa kotitaloustyypeissä? Olemme kiinnostuneita yrittäjyydestä, kevytyrittäjyydestä tai itsensätyöllistämisestä toimeentulomuotona.

Kysymme, kuinka erilaiset perhe- ja muut sosiaaliset suhteet muuttuvat pätkittäisen ja epäsäännöllisen työelämän seurauksena? Kuinka köyhyys vaikuttaa minäkuvaan ja kehoon? Millaista on pienituloisen arjen pyörittäminen ja millaisia riskejä, unelmia, toiveita ja pelkoja siihen liittyy?

Entä mitä etuja on työskentelystä matalien ansioiden työsuhteissa tai yrittäjänä. Voiko pieniä ansiotuloja kompensoida muilla tavoilla ja tarvitaanko kaikkeen rahaa? Lopuksi, olemme kiinnostuneita myös korona-ajan vaikutuksista pienituloisten elämään ja arkeen.

Hankkeen vastuullisena johtajana toimii yliopistonlehtori Mikko Jakonen ja tutkijoina Hanna-Mari Ikonen ja Jenny Säilävaara.

Hankkeen nettisivu on täällä .