Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

”Rautateitä, pyöräteitä, vesiteitä, maanteitä, digiteitä ja highwayita, käsitellään yhtenä kokonaisuutena”, sanoi Merja Kyllönen ja kehui parlamentaarista yhteistyötä.

Suomen liikennejärjestelmää kehitetään ensi kertaa kokonaisuutena suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, kun eduskunta hyväksyi torstaina valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman.

Suunnitelma ulottuu vuosille 2021–2032. Kyseessä on strateginen suunnitelma, joka ohjaa tie- ja raideinvestointeja, kunnossapitoa ja kaikkien liikennemuotojen kehitystä. Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.

Suunnitelmassa on myös fossiilittoman liikenteen tiekartta.

– Suomessa on 454 000 kilometriä tiestöä, yli 5 900 kilometriä raiteita, 21 Finavian lentokenttää, 16 300 kilometriä vesiväyliä ja tiedon valtaväylä internet. Kaikelle tälle liikennekokonaisuudelle ja vähän muullekin on nyt valmiina yhteisesti sovittu suunnitelma, Joonas Kenttä (kesk.) kuvasi suunnitelman mittaluokkaa.

Merja Kyllösen (vas.) mukaan nyt laadittu 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on historiallinen kokonaisuus, joka tarkastelee eri liikennemuotoja pakettina aivan uudella tapaa. Rautateitä, pyöräteitä, vesiteitä, maanteitä, digiteitä, highwayita.

ILMOITUS

– Kokonaisvaltainen tarkastelu ei saa kuitenkaan jäädä tähän. Tätä yhteiskunnallista kokonaisuutta on koottava jatkossakin vielä paremmin, ja on kyettävä tarkastelemaan kaikkia liikennemuotoja laajemmin yhdessä ja niiden suhdetta kaikkeen tekemiseen yhteiskunnassamme, Kyllönen sanoi.

Suunnitelma syntyi parlamentaarisella yhteistyöllä ja se hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Kyllönen piti tätä hyvänä saavutuksena.

– On hyvä miettiä, kannattaako pienen, väkimäärältään vähäisen kansan käyttää aikaansa ja energiaansa keskinäiseen inttämiseen ja vänkäämiseen vai voisimmeko laajemminkin yhteisissä, kansakuntamme tulevaisuuden kannalta kriittisissä asioissa lähteä hakemaan laajaa yhteisymmärrystä ja yhdessä tekemistä.

Väyläverkon korjausvelkaa vähennetään suunnitelmakauden aikana. Hallitusohjelmassa on jo kirjattu jo 300 miljoonan euron perusväylänpidon lisärahoitus, johon tulee vuoden 2025 alusta 100 miljoonan euron tasokorotus.