Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh iloitsi KU:n kolumnissa nuorten ehdokkaiden noususta. ”Nuoret ja puoluerakenteen ulkopuolelta tulleet kyvyt kertovat hyvää paitsi puolueen uudistumiskyvystä myös tehdystä politiikasta”, Sheikh kirjoitti. Vasemmistoliiton sukupolvenvaihdos näyttää ilmeiseltä. Mutta jos puolue haluaa kasvaa, ei tavoitteena saa olla vanhojen korvaaminen uusilla. On osattava myös pitää kiinni.

Äänivyöryllä vihreiden listalta Porin valtuustoon noussut aluetutkija Timo Aro on korostanut kuntien menestyksen neljää tekijää, elinvoimaa, vetovoimaa, pitovoimaa ja lumovoimaa. Nämä neljä sopivat mainiosti myös puoluepolitiikkaan.

Karismaattisten puheenjohtajien lumovoiman ja politiikan virtausten vetovoiman mukana tulee uusia toimijoita, joilla on aivan uudet tavat toimia ja ehkä aivan uudet äänestäjät. He antavat sähköä ja toivoa koko porukalle. Minja Koskelan ja Jessi Jokelaisen menestys laittaa miettimään, pitääkö seurata heidän esimerkkiään ja siirtää kaikkien kampanjat Instagramiin. Mutta eivät siellä ole kaikki äänestäjät, siellä ovat näiden uusien ääniharavien äänestäjät.

Puoluetoiminnan tolppajuuriset tervaskannot pysyvät mukana vuodesta toiseen ja näkevät aktiivisukupolvien tulevan ja menevän. He ovat todennäköisesti jo useiden vaalien aikaan sanoneet, että nämä vaalit ovat viimeiset, mutta lähtevät kuitenkin taas uskollisesti ehdolle ja tulevat valituiksi, koska heillä on yhtä uskolliset äänestäjät. Ja onneksi lähtevät. Siellä he taas ovat listojen kärjessä, Tampereen Ulla-Leena Alppi, Oulun Martti Korhonen, Riihimäen Erja Hirviniemi ja monet muut. Politiikan pitovoimaa parhaimmillaan.

Elinvoiman takaa lopulta vain riittävä monipuolisuus. Myös sisäinen jännite punaisen ja vihreän välillä kuuluu olennaisesti puolueeseen. Sen on kuitenkin oltava positiivinen, ei negatiivinen jännite. Edelleen on puhuttava niin työstä ja toimeentulosta kuin ympäristöstä ja ihmisoikeuksista. Vasemmistoliitolla on nyt liian vähän annenymaneja ja jounijussinniemiä. Duunariehdokkaista ja duunariäänestäjistä on saatava kunnon ote. Nyt selvästi lipsuu pito ja puuttuu veto. Suosittelen kuitenkin välineiden huoltoa ja valmennusta joukkueen vaihtamisen sijasta.

Kirjoittaja on SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja järjestöjohtaja.