Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutuu lähes 15 vuotta kestäneiden yritysten jälkeen. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen äänin 105–77 keskiviikkona iltapäivällä pidetyssä äänestyksessä.
Terveydenhoito sekä palo- ja pelastustoimi siirtyvät noin 300 kunnalta 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen järjestettäviksi.
– Uudistuksella pyritään turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jokaiselle, kaikkialla Suomessa. Keskiössä on julkisten palvelujen varaan rakentuva uudistus, joka ei syrjäytä tai valikoi tulotason, varallisuuden tai aseman perusteella, ensi viikolla sosiaali- ja terveysministerinä aloittava Hanna Sarkkinen sanoi lain ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla.
Lain toisessa käsittelyssä kansanedustaja Merja Kyllönen totesi, että uudistusta on odotettu vuosikymmenet, koska terveydenhuollon painopiste on siirtynyt radikaalisti erikoissairaanhoidon puolelle. Se on syy siihen, minkä takia kulut kasvavat ja järjestelmä maksaa enemmän kuin kantokyky kestää.
– Ja nyt me teemme uudistuksen niin, että painopiste siirtyy perusterveydenhuoltoon, niin että ihmiset saavat siellä omissa terveyskeskuksissaan, terveysasemilla sen palvelun, mikä heille kuuluu, oikealla ajalla ja oikeassa paikassa. Vain näin toimiva perusta voi varmistaa sen, että meidän kulukasvumme jatkossa on kestävällä pohjalla.
Tehyn mukaan onnistuessaan sote-uudistus voi kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saannin, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
– On hyvin todennäköistä, että palveluiden järjestämisellä suuremmissa kokonaisuuksissa on myönteinen vaikutus myös mm. työvoimaan saatavuuteen, hoitohenkilöstön urakehitysmahdollisuuksiin ja osaamisen johtamiseen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.