Julius Töyrylä

Ahmed Mesaedy opetteli suomea katsomalla Siskonpetiä ja A-Studiota.

Suomen Pakolaisapu on valinnut Vuoden pakolaisnaiseksi 2021 espoolaisen opiskelijan Sara Al Husainin ja Vuoden pakolaismieheksi 2021 tamperelaisen Ahmed Mesaedyn. Molemmat ovat lähtöisin Irakista.

28-vuotias Sara Al Husain saapui Suomeen alle kuukauden ikäisenä kiintiöpakolaisena vuonna 1992. Hän syntyi Saudi-Arabiassa pakolaisleirillä, jonne perhe oli joutunut paettuaan Irakista isän poliittisten mielipiteiden vuoksi.

33-vuotias Ahmed Mesaedy on vuonna 2015 Suomeen tulleita. Irakissa hän toimi lakimiehenä. Mesaedy joutui pakenemaan Irakista epävakaan yhteiskunnallisen tilanteen ja itseensä kohdistuneen vainon vuoksi.

Mesaedy eteni nopeasti maahanmuuttajille tarkoitetun matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapaikka Kototorin asiakkaasta työharjoittelijan ja työntekijän rooliin neuvomaaan sekä tukemaan vertaisiaan.

Nyt Mesaedy on valmistumassa sosionomiksi, mutta tähtää korkeammalle.

ILMOITUS

– Tavoitteeni on opiskella oikeustieteen maisteriksi Suomessa ja sitä kautta vaikuttaa kotouttamisjärjestelmään lakien tasolla. Tahdon omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että kaikilla ihmisillä olisi sataprosenttisesti samat mahdollisuudet niin työ- kuin opiskelumaailmassa että yhteiskunnan jäseninä, hän kertoo Suomen pakolaisavun tiedotteessa.

Yksilöllisempää kotouttamista

Erityisen tärkeää Mesaedyn mielestä on kehittää kotoutumista yksilölliseksi prosessiksi, jossa huomioidaan ihmisen ainutlaatuinen tilanne kuten esimerkiksi opiskelutausta sekä tulevaisuuden haaveet.

Vuoden pakolaismiehenä Ahmed Mesaedy haluaa edistää tasa-arvoa ja erityisesti pakolais- sekä maahanmuuttajataustaisten ihmisten asemaa yhteiskunnassa. Hän tahtoo tuoda esiin esimerkiksi kotoutumisjärjestelmän kehityskohteita ja työelämän epäkohtia.

Mesaedyn mukaan keskeistä on kohdata pakolaiset ja maahanmuuttajat ihmisinä ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Osallisuus motivoi ja avaa ikkunoita yhteiskuntaan.

Opiskeli kieltä Siskonpedistä

Hän kannustaa uusia tulijoita myös aktiivisesti tutustumaan paikallisiin ja opiskelemaan suomen kieltä.

– Kieltä voi oppia matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa tai tekemällä esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Mutta kaikista yksinkertaisin tapa on kuunnella ympäristöä, radiota ja tv:tä. Itse katsoin alkuun esimerkiksi Siskonpetiä ja A-Studiota ja kirjoitin jopa runoja suomeksi.

Lapsilla erityinen rooli

Sara Al Husaini vietti lapsuutensa Kuopiossa. Hänen mukaansa naapureiden kanssa oli hyvä yhteishenki eikä hän kokenut eroavansa paljon muista paikallisista lapsista. Omaan henkiseen hyvinvointiin kuitenkin vaikutti passi ilman synnyinmaamerkintää sekä se, että ulkopuoliset myöhemmin kyseenalaistivat hänen suomalaisuutensa.

Vuoden pakolaisnaisena ja oman kokemuksensa vuoksi Sara Al Husaini tahtookin nostaa esiin pakolaistaustaisten lasten ja nuorten asemaa uudessa yhteiskunnassa. Hän tahtoo erityisesti puhua rooleista, joihin lapset usein joutuvat.

– Pakolaistaustaiset lapset kasvavat ja oppivat uudessa ympäristössä, mutta joutuvat usein myös tukemaan vanhempiaan kotoutumisessa – esimerkiksi toimimaan tulkkina erilaisissa tilanteissa, kuten vanhempainilloissa. Tahdon myös kiinnittää huomiota näiden lasten kohtaamiseen ja heidän taustojensa ymmärtämiseen.

Sara Al Husaini on opiskellut Malmön ja Oulun yliopistoissa. Tämän kevään hän vietti Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa Brysselissä. Syksyllä alkavat filologian opinnot.

Vuoden pakolaisnaisena Al Husaini aikoo tuoda esiin tasa-arvokysymystä ja ex-musliminaisten ääntä.