Lehtikuva/Markku Ulander

Suomi ei ole kansainvälisessä päivittäisnäkyvyydessä kuin eukonkannon ja ilmakitaransoiton kisaisäntä. Lähes kaiken muun huomion maalleen tuovat työllään erityisominaisuuksia omaavat alojensa huiput.

Pääministeri Sanna Marinin työnä ei ole toimia maansa kansalaisten nöyränä yleispalvelijana, vaan hän on Suomen näkyvin edustaja, vaikutusvaltaisin päätöksentekijä ja tulenkantaja. Tässä roolissa pääministeri on eittämättä onnistunut, kun ottaa huomioon Suomen kadehditun menestyksen pandemian tukahduttamisessa ja sen, kuinka laajasti hänen ajattelustaan sekä persoonastaan ollaan kansainvälisestikin kiinnostuneita.

Sanna Marin on onnistunut edistämään työnantajansa tavoitteita ja kiinnostavuutta paremmin kuin kukaan muu kotimaansa lähihistoriassa. Pinnalliseksi sivistysvaltiossaan parjatulla ja samaan aikaan 25 miljoonaa silmäparia jo paperisivuilleen kuukausittain keräävällä Vogue-lehdellä ei ole neljän vuoden välein aukeamaa varattuna Suomen pääministerin ajatuksille, eikä 27 miljoonan digilukijan Time-lehden sadan vaikutusvaltaisimman henkilön listalla ja kannessa ole suomalaiskiintiötä.

Mutta erityisyydellä on Suomessa kautta aikojen ollut vaikea kaiku heti, kun on astuttu urheilun ja sodan kehysten ulkopuolella. Yhden henkilön nostaminen muiden yläpuolelle on rangaistava teko, koska absoluuttisen tasavertaisuuden tulee suomalaisessa unelmassa ulottua alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle. Samaan aikaan koko muu maailma henkilöityy huippuyksilöihin kiihtyvällä tahdilla.

Greta Thunbergillä on kaksi Nobel-ehdokkuutta, ja useat kansainvälisen politiikan sekä bisneksen soihdunkantajat vavisuttavat arvoja ja kursseja parisen sataa kirjainmerkkiä kerrallaan. Suomi ei tule koskaan pärjäämään määrällä, ellei joku armollisesti tasaa pelin kentällisiä pienemmän maan puolesta, vaan Suomi on riippuvainen erityisistä yksilöistään. Nämä huippuosaajat voivat tehdä pienestä maasta reilusti määräänsä isomman, kunhan heitä uskalletaan nostaa esiin ja tukea heitä loistamaan entistäkin kirkkaammin sekä aiempaakin kauemmas.

Marko Vuorinen
Pariisi/New York