Pakistanin pääministeri Imran Khanilla on tapana iskeä lapio ulkomaisten arvovieraiden kouraan. Lapiolla ja kastelukannulla varustautuneina he saavat osallistua yhteen maailman suurimmista metsityshankkeista, Kymmenen miljardin puun tsunami -ohjelmaan (TBTTP). Sen puitteissa on tarkoitus vuoteen 2023 mennessä ennallistaa miljoona hehtaaria metsää.
TBTTP kuuluu sarjaan luontopohjaisia ratkaisuja Pakistanin taistelussa ilmastonmuutoskriisiä vastaan. Muita ovat muun muassa uusiutuvan energian osuuden nostaminen 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kansallispuistojen luonnon varjeleminen. Covid-19:n johdosta jaetulla vihreällä tukipaketilla on synnytetty tähän mennessä 85 000 vihreää työpaikkaa, ja vuoden lopussa niitä odotetaan olevan jo 100 000.
Tällaiset strategiat istuvat hyvin yhteen sen kanssa, että Pakistan isännöi tämän vuoden Maailman ympäristöpäivän päätapahtumaa kesäkuun 5. päivä. Pakistan tuottaa globaaleista hiilidioksidipäästöistä alle yhden prosentin, mutta kuuluu kymmenen ilmaston muuttumisen johdosta eniten haavoittuvan maan joukkoon.
– Maailman ympäristöpäivä oli globaalisti merkittävä, sillä se käynnisti YK:n ekosysteemien ennallistamisen vuosikymmenen. Sen aikana on tarkoitus kääntää ekosysteemien köyhtyminen niiden rikastumiseksi ja siten taistella ilmastokriisiä vastaan, Pakistanin ilmastonmuutosministeri ja pääministerin erityisavustaja Malik Amin Aslam sanoo.
– Me pyrimme maailman johtavaksi ilmastonmuutoksen lieventäjäksi sekä ekosysteemien ennallistajaksi, Aslam lisää.
Ei vain näön vuoksi
– Pakistanin ympäristöagenda on vahvistettu ja meidän roolimme ekosysteemien ennallistuksessa on hyväksytty, Pakistanin ilmastonmuutosministeriön pääjohtaja Muhammad Irfan Tariq toteaa tyytyväisenä.
– Me emme tee tätä vain näön vuoksi, pääministeri Khan vakuutti puhutellessaan TBTTP:n ohjelman toteuttajia kesäkuun alussa.
– Me teemme tätä, jotta jättäisimme jälkeemme paremman maan tuleville sukupolville. Ilmastonmuutoksen suurin vaikutus on sen vaikutus tulevaisuuden ihmisiin.
Metsitys on saanut suosiota myös muualla maailmassa. Saudi-Arabia ilmoitti äskettäin aikeesta istuttaa tulevien vuosikymmenien aikana kymmenen miljardia puuta, jotta hiilipäästöt, saastuminen ja maan huonontuminen vähenisivät.
Ennallistus vai suojelu?
Ympäristönsuojelija Vaqar Zakaria suhtautuu silti varauksella valtion käyttämiin menetelmiin. Hän sanoo, ettei ennallistamisen nimissä tehdyllä viherpesulla saada takaisin kukkia ja mehiläisiä. Zakaria uskoo pikemmin suojeluun kuin ennallistamiseen.
– On parempi suojella, sillä luonto parantaa itse itsensä”, Zakaria sanoo. Hän selittää, että ennallistaminen vaatii hienostuneen monimutkaisia tekniikkoja ja äärimmäistä varovaisuutta.
– Oikeat puut täytyy istuttaa täsmälleen oikeisiin paikkoihin.
Luonnonsuojelija itse pyrkii luomaan uudelleen luontosuhteensa viettämällä luonnossa tuntikausia päivittäin.
– Vasta kun olemme viettäneet aikaa ulkosalla, sydämemme pystyy ohjaamaan ratkaisujamme, Zakaria uskoo.
Kenties samasta syystä Pakistanin valtio toteuttaa suojelualuealoitetta, jolla pyritään saattamaan uudelleen tasapainoon ihmisen suhde luontoon. Vuoteen 2023 mennessä Pakistanin maa-alueesta on suojelun piirissä 15 prosenttia ja merialueista 10 prosenttia.
– Jo nyt kansallispuistojemme määrä on kasvanut kolmestakymmenestä neljäänkymmeneenviiteen, ministeri Aslam huomauttaa.
Ei pelkkiä suunnitelmia
Recharge Pakistan on hallituksen ja Maailman luonnonsäätiön Pakistanin toimiston yhteisprojekti, jossa rakennetaan vedensäilytysjärjestelmiä.
– Keskiössä on kasvattaa Pakistanin kykyä sietää ilmastonmuutosta vesistressialueilla, WWF-Pakistanin pääjohtaja Hammad Naqi Khan selittää. Vesisäiliöiden kapasiteetin kasvattamisen lisäksi projekti tähtää kosteikkojen ekosysteemien ennallistamiseen.
– Mutta ennen kaikkea se hyödyttää suoraan yli kymmentä miljoonaa ihmistä eli viittä prosenttia Pakistanin väestöstä, ja epäsuorasti kahtakymmentä miljoonaa ihmistä Pakistanin haavoittuvilla alueilla, Khan kertoo.
Ministeri Aslam korostaa, että kyseessä eivät ole pelkät suunnitelmat vaan että hanketta todella toteutetaan kentällä.
– On vielä liian varhaista sanoa, mitä tuloksia projektilla on. Joka tapauksessa projektin täytyy olla valtava, jotta sillä olisi näkyvää vaikutusta, karachilaisen vesi-, ruoka- ja elinkeinoturvallisuuteen keskittyneen ajatuspajan Hisaar-säätiön johtaja Simi Kamal pohtii.
Mangrove voi hyvin
Yksi sulka lisää Pakistanin hattuun on äskettäin loppuun saatettu sinisen hiilen kattava arviointi. Rannikon ja merien ekosysteemeihin varastoitunutta hiiltä sanotaan siniseksi hiileksi.
Rannikon kosteikkomailla mangrovella on valtava hiilen sitomisen potentiaali. Pakistanin Sindhissä on maailman seitsemänneksi suurin mangrovemetsä, laajuudeltaan noin 667 000 hehtaaria.
– Pakistan on onnistunut hirveän hyvin laajentamaan mangrovealueita, johtaja Tariq toteaa.
TBTTP:n puitteissa valtio istuttaa mangrovea yli 40 000 hehtaarille, ja lisäksi Sindhin aluehallinto yhdessä yksityisen ympäristörahoittajan kanssa aikoo istuttaa ja suojella yli 350 000 hehtaaria mangrovemetsää.