Lehtikuva/Brian Ongoro

Niin kauan kuin rokotekattavuus on suuressa osassa maailmaa alhainen, on uusilla virusmuunnoksilla tilaa kehittyä.

Viime viikonloppuna pidetty seitsemän rikkaan teollisuusmaan G7-kokous lupasi toimittaa vuoden kuluessa miljardi rokoteannosta köyhille ja keskituloisille maille. Rokotteet saataisiin G7-mailta yli jäävistä annoksista sekä rahoittamalla Covax-rokoteohjelmaa.

Maat lupasivat myös ”suhtautua rakentavasti”, kun Maailman kauppajärjestössä (WTO) keskustellaan koronarokotteiden patenttien tilapäisestä poistamisesta.

Arvostelijoiden mukaan lupaukset ovat täysin riittämättömiä. Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut, että tarvitaan 11 miljardia rokoteannosta, jotta saavutetaan maailmanlaajuisesti 70 prosentin rokotekattavuus.

Köyhissä maissa pahin on luultavasti vielä edessä.

G7:n lupauksessa on mukana jo aiemmin luvattuja annoksia, ja todellinen uusien lupausten määrä on 870 miljoonaa. Niiden rahoittamisesta ei tehty selviä päätöksiä.

G7:n lupauksilla saadaan kriittisen arvion mukaan rokotettua vuoden sisällä vain noin 10 prosenttia köyhien ja keskituloisten maiden asukkaista.

ILMOITUS

”Rakentava suhtautuminen” patenttien ohittamisessa ei konkreettisesti merkitse yhtään mitään, mutta sen taakse voi piiloutua.

Rokotukset vasta
alussa kehitysmaissa

Osassa vauraita maita on rokotettu yli puolet väestöstä ja muissakin tämä raja lähestyy. Niissä on alettu tähyillä jo koronan jälkeiseen aikaan.

Samaan aikaan lukuisissa köyhissä maissa pahin on luultavasti vielä edessä. Nykytahdilla koko maailma saattaa olla rokotettu vasta vuonna 2024.

Virallisten lukujen mukaan maailmassa on kuollut koronaan yli 3,8 miljoonaa ihmistä. Uusi miljoonaraja ylittyy suunnilleen kolmen kuukauden välein. WHO:n arvion mukaan todellinen kuolleiden määrä on kuitenkin 6–8 miljoonaa ihmistä.

Erityisesti kehitysmaissa luvut ovat alakanttiin. Tämä johtuu muun muassa heikosta hallinnosta ja heikosta terveydenhoitojärjestelmästä, mutta myös siitä, että testaaminen on vähäisempää. Vauraat maat ovat hankkineet itselleen leijonanosan koronatesteistä, aivan kuten rokotteistakin.

Britannian entinen pääministeri Gordon Brown, joka kampanjoi kehitysmaiden rokottamisen puolesta, oli hyvin pettynyt G7:n tuloksiin. Guardian-lehteen kirjoittamassaan kommentissa hän muistutti, että Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä vasta alle 1 prosentti on saanut molemmat rokoteannokset.

Afrikan väestö on 1,3 miljardia, mutta sinne on toimitettu vain 41 miljoonaa rokoteannosta. Tämä on alle kaksi prosenttia niistä kaikkiaan 2 360 miljoonasta annoksesta, jotka maailmassa oli tämän viikon alkuun mennessä annettu.

Miljoonat terveydenhoidon työntekijät ovat Afrikassa yhä rokottamatta.

Entä jos tarvitaan
kolmas annos?

Siitä lähtien kun rokotukset vuodenvaihteen tienoilla alkoivat, ovat lukuisat asiantuntijat muistuttaneet, että koko maailman rokottaminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan myös vauraiden maiden etu.

Niin kauan kuin rokotekattavuus on suuressa osassa maailmaa alhainen, on uusilla virusmutaatioilla tilaa kehittyä. Globalisoituneessa maailmassa muunnokset leviävät satavarmasti myös vauraisiin maihin, ja pahimmillaan ne voivat tarttua jo rokotettuunkin väestöön.

On mahdollista, että jo ensi syksynä tarvitaan kolmas annos koronarokotetta. Jos näin käy ja vauraat maat hamstraavat edelleen valtaosan rokotteista itselleen, hidastuu rokotustahti kehitysmaissa edelleen.

Tämä oli yksi rokotustahtiin vaikuttavista tekijöistä, jotka lueteltiin amerikkalaisen Public Citizen -ajatushautomon toukokuussa julkaisemassa raportissa. Muut tekijät olivat: osa kehitteillä olevista rokotteista ei ehkä saa viranomaisten hyväksyntää, raaka-aineista voi olla pulaa, muunnokset voivat tehdä jotkut rokotteet tehottomiksi ja jotkut maat voivat varastoida rokotteita yli tarpeensa.

Covax-rokoteohjelma
etenee hitaasti

Public Citizen julkaisi myöhemmin toukokuussa toisen raportin, jonka mukaan 25 miljardia dollaria riittäisi siihen, että saataisiin tuotettua 8 miljardia rokoteannosta ensi vuoden toukokuuhun mennessä. Esimerkiksi Modernan rokotteella tarvittaisiin tuohon annosmäärään 4 620 työntekijää 55 tuotantolinjalla, jotka perustettaisiin 14 tehtaaseen.

Toisissa arvioissa tarvittava rahamäärä on selvästi suurempi. Mutta vaikka se olisi kaksinkertainen, se vastaisi sittenkin vain kuutta prosenttia Yhdysvaltain vuosittaisista puolustusmenoista. Kysymys on siitä, mihin turvallisuuteen maailma haluaa panostaa.

Rokotetuotannon laajentaminen vaatisi joko patenttien ohittamista tai vapaaehtoista teknologiansiirtoa suurilta lääkeyhtiöiltä.

Lääkejättien mukaan maailmalla ei ole sellaista vapaata kapasiteettia, joka olisi nopeasti ja turvallisesti muunnettavissa koronarokotteiden tuotantoon, ei myöskään riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Näitä väitteitä on kuitenkin vahvasti epäilty.

On varmasti totta, ettei uusia tuotantolaitoksia polkaista yhdessä yössä pystyyn. Mutta sitä suuremmalla syyllä pitäisi jo aloittaa.

Koronarokotteita jakavan, YK:n tukeman Covax-ohjelman alkuperäinen tavoite oli 2,3 miljardia rokotetta vuoden loppuun mennessä. Nyt tavoite on pudotettu 1,8 miljardiin annokseen ensi vuoden kevääseen mennessä.

Tähän mennessä on Covaxin kautta jaettu runsaat 81 miljoonaa annosta. Kaikkia ei ole jaettu kehitysmaihin; ainakin Kanada on käyttänyt oikeutta saada rokotteita Covaxin kautta.