Huawein teknologiajohtaja kohautti äsken ajatuksella seitsemänpäiväsestä työviikosta tuottavuuden lisäämiseksi. Yleensä työaikakeskustelussa ja työpaikoilla tehdyissä kokeiluissa mennään toiseen suuntaan. Työajan lyhentäminen ja työn uudelleenorganisointi voisivat olla parempia keinoja lisätä tehokkuutta.
Lisää virikkeitä keskusteluun tuo työmarkkinaneuvos Pekka Peltola, joka analysoi Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan raportissa Lyhyemmän työajan kokeilut Suomessa 1996–1999 analysoi suomalaisilla työpaikoilla toteutettuja lyhyemmän työajan kokeiluja.
Julkaisusta käy ilmi, että erityisesti niin sanottu 6+6 -malli, jossa työt järjestettiin kahdeksan tunnin sijaan kahteen peräkkäiseen kuuden tunnin vuoroon lisäsi tuotantoa, tehokkuutta ja usein myös työntekijöiden tyytyväisyyttä.
Kokeilut toteutettiin 1990-luvulla valtion ja EU:n tukemina ja niihin osallistui sekä kuntatyönantajia että yksityisiä, lähinnä teolliseen tuotantoon keskittyviä yrityksiä.
Kokeilussa testattiin useampia työajan lyhentämisen malleja, joista 6+6 -malli osoittautui tuotannon kannalta tehokkaammaksi kuin esimerkiksi nelipäiväinen työviikko tai kuusituntiset työpäivät.
Peltola johti kokeiluja työministeriössä.
– Kokeilut osoittavat, että työajan lyhentäminen ja siihen liittyvä työn uudelleenorganisointi hyödyttivät sekä yrityksen omistajia että niiden työntekijöitä. Koronakriisi ja viimeaikainen keskustelu ovat tehneet nämä miltei unohdetut havainnot taas ajankohtaisiksi, hän toteaa.
Vastustuskin oli kovaa
Osassa yrityksiä työaikajärjestelyjä jatkettiin vielä vuosia kokeilun päättymisen jälkeenkin.
Tuloksista huolimatta lyhyempi työaika kohtasi myös vastustusta.
Peltola kertoo, että joissain yrityksissä omistajat päättivät lopettaa kokeilun lyhyeen hyvistä tuloksista huolimatta.
– Vastustus oli kovaa myös työnantajajärjestöjen puolelta. Mutta jos antaa datan puhua puolestaan, 6+6 -malli oli hyvä lisäämään tehokkuutta ja joissain yrityksissä myös lisäämään työpaikkoja.
Osa ekologista tutkimusta
Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023), joka tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle.
Aiemmin työaikaa on hankkeessa käsitelty hankevastaava Samuli Sinisalon julkaisussa Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset .
– On tärkeää jatkaa keskustelua työajan pituudesta. Hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi työajan lyhentäminen voisi olla osaratkaisu aikamme ekologiseen kriisiin, Sinisalo toteaa.