Ennen kuntavaaleja keskusta oli sanaharkassa muiden hallituspuolueiden kanssa maakuntaverosta. Viime vaalikaudella veroa kannattanut keskusta on muuttanut mielensä sen jälkeen, kun asiaa käsitellyt komitea ei kannattanut maakuntaveroa.
Maakuntaveron valmistelu kuitenkin jatkuu hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti. Sitä koskeva projekti käynnistettiin valtiovarainministeriössä eilen keskiviikkona 16.6.
Oppositio vastustaa sitä niin kuin koko sote-uudistusta, johon vero liittyy. Kokoomuksen Petteri Orpo on sanonut, että maakuntavero kiristäisi verotusta.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo nosti duplot pöydälle jalkapallon EM-kisojen keskiviikon myöhäisottelun puoliajalla ja kertoo selkeästi, mistä maakuntaverossa on kysymys.
Maakuntavero ei kiristä verotusta. Se tulee vanhojen verojen tilalle ja parantaa palvelujen tuottavuutta ja laskee niiden hintaa. Väestön vanheneminen voi nostaa hintaa. Sitä suuremmalla syyllä Saramon mukaan tarvitaan palvelujen tehokkuutta ja tuottavuutta lisäävä maakuntavero.
Tällä hetkellä noin 300 kuntaa ja 20 sairaanhoitopiiriä järjestää sote-palvelut. Sote-uudistuksessa ne siirtyvät 21 hyvinvointialueelle ja viidelle yhteistyöalueelle. Saramo kutsuu sitä byrokratian ja ihmisten luukulta toiselle pomputtelun vähentämiseksi.
Sairaanhoitopiirien valtuustot valitaan nykyisin puolueiden välisillä neuvotteluilla, jatkoissa vastaavat elimet valitaan vaaleilla.
Kuntaverosta osa valtiolle josta osa maakunnalle
Saramo käyttää maakuntaveron esimerkkinä kotikaupunkiaan Vantaata. Sen 19 prosentin kuntaverosta siirtyy sote-uudistuksen myötä 12 prosenttiyksikköä valtion tuloverotuksen puolelle.
Sen jälkeen rahoituksessa on kaksi vaihtoehtoa. Jos mitään muuta ei tehdä, maakunnilla tai hyvinvointialueilla on piikki auki valtiolle. Niiden ei tarvitse hakea parasta hinta-laatusuhdetta palveluihin. Nykyisin kuntien ainoa mahdollisuus on maksaa sairaanhoitopiirien niille lähettämät laskut.
– Todennäköisempi vaihtoehto on, että järjestelmä on nollasummapeli. Väestön vanheneminen tapahtuu Suomessa ensin Itä- ja Pohjois-Suomessa, josta se pikkuhiljaa tulee länteen ja etelään. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava palvelutarve on rahoitettava leikkaamalla Etelä- ja Länsi-Suomen palveluista, Saramo sanoo videollaan.
Näin vaikka jo nyt pääkaupunkiseudulla on yli kuukauden jonot kiireettömään terveydenhoitoon.
Tätä vasemmistoliitto ei Saramon mukaan voi hyväksyä.
Kenenkään verotus ei muutu
Maakuntaverossa on se ajatus, että esimerkiksi Vantaan valtiolle siirretystä 12 veroprosentista kaksi siirretään maakuntien itsensä verotettavaksi.
– Näin lähtötilanteessa kenenkään verotus ei muutu, mutta maakunnan asukkaille tulee vaaleissa mahdollisuus äänestää joko verojen alentamisen tai palvelujen parantamisen puolesta, Saramo sanoo.
Hänen mukaansa päättäjiä maakuntavero kannustaa tekemään mahdollisimman hyvät palvelut ilman että veronmaksajien kulut nousevat.
Säädösvalmistelu alkaa heinäkuussa
Valtiovarainministeriö käynnisti eilen keskiviikkona säädösvalmistelun hyvinvointialueiden uusien tehtävien ja niiden rahoituksen sekä maakuntaveron tarkasteluksi. Tarkoitus on siirtää tuleville hyvinvointialueille muitakin tehtäviä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi.
Samassa yhteydessä hallitus käynnistää maakuntaveron valmistelun. Se ei saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä.
Hyvinvointialueiden uusia tehtäviä koskevalla projektilla on aikaa vuoden 2022 loppuun asti samoin kuin maakuntaveroa koskevalla projektilla. Ne alkavat 1.7. tänä vuonna.