Lehtikuva/Emmi Korhonen

Perussuomalaisten ja vihreiden taistelupari jäi varjoon, mikä ei aktivoinut näiden mahdollisia äänestäjiä.

Talouskeskustelun ja perinteisen vasemmisto-oikeisto-akselin korostuminen vaalikeskustelussa vaikutti osaltaan siihen, että äänestysaktiivisuus jäi kuntavaaleissa historiallisen matalaksi eli 55 prosenttiin, arvioi yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Wass ei usko, että esimerkiksi vaalien ajankohta olisi ollut ratkaiseva matalan äänestysvilkkauden kannalta.

– Ajattelisin enemmän niin päin, että jos takaisin talouteen- ja vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus nosti päätään, niin se painoi alleen sosiokulttuurisen ulottuvuuden. Nämä kulttuurisodat jäivät aika pitkälti sotimatta – suurmoskeijat ja tämäntyyppiset asiat, joita viimeksi oli, Wass sanoo STT:lle.

Tämä vaikutti tiettyjen äänestäjäryhmien intoon lähteä uurnille.

– Perussuomalaiset ja vihreät ovat toisistaan hengittävä symbioottinen taistelupari, joka jäi tässä vähän varjoon. Tämä dynamiikka ei aktivoinut niiden kummankaan potentiaalisia äänestäjiä, joissa on paljon nuoria, Wass sanoo.

ILMOITUS

Eduskuntavaalit innostivat nuoria

Wassin mukaan esimerkiksi viime eduskuntavaalit osoittivat, että se tarina, että nuoret jättävät koko ajan äänestämättä, ei pidä ollenkaan paikkaansa.

– Viime eduskuntavaalit olivat nuorille innostava konteksti, ja nuoret ovat juuri vihreiden ja perussuomalaisten potentiaalisia kannattajaryhmiä.

Toisaalta on vakiintuneita äänestäjiä, kuten kokoomuksella, jotka äänestävät joka tapauksessa. Wass arvioi, että jos vaalit olisi pidetty huhtikuussa, äänestysvilkkaus olisi voinut jäädä tätäkin alemmaksi.

– Ihmisillä oli huolestuneisuus tautitilanteesta, eikä oikeastaan julkiseen keskusteluun silloin mahtunut muuta kuin korona. Vaalit olisi käyty koronanhoitovaaleina, Wass huomauttaa.

Nyt vaalit käytiin hänen mielestään kuntateemojen kehyksestä.

– Oli koulutus, varhaiskasvatus, hyvinvointi laajasti, sotekin saatiin käsiteltyä, vaikkei se sinänsä kuntien asia ole. Sitten oli näihin nivoutuva teema takaisin talouteen. Sosioekonominen tai vasemmisto-oikeisto-jakolinja, politiikan eräänlainen superulottuvuus, osoitti voimansa, Wass sanoo.

Hänen mukaansa myös esimerkiksi maahanmuutto- ja ilmastoteemoissa löytyi aina talouskärki, ja se sopi selkeästi kokoomus-SDP-akselille ja hallitus-oppositio-asetelmaan.

– Kuntavaaleissa harvat äänestävät velvollisuudesta, yleisellä vaalipöhinällä ja teemoilla on iso vaikutus.

Koulutus- ja tulotasot vaikuttavat äänestysintoon kaupungeissa

Wassin mukaan äänestysvilkkauden erot ovat dramaattisia ja näkyvät maan sisällä, kaupunkien sisällä sekä äänestysalueiden välillä.

– Kuntien sisällä se vaihtelee sen mukaan, mikä on koulutustaso ja tulotaso, ja toisaalta tulojen muutos on aika olennainen tekijä. Mutta tämä pätee lähinnä kaupunkimaisissa kunnissa: maaseutumaisissa kunnissa tätä yhteyttä ei ole ihan samalla tavalla, Wass sanoo.

Näiden isojen tekijöiden lisäksi joissain paikoissa voi olla äänestämään innostavia tekijöitä, kuten tietynlainen asetelma tai vastakkainasettelu, joka on kiinnostava.

– Ja lisäksi pienissä kunnissa yleensä aktiivisuus on ollut korkeampi. Ihmiset ovat sillä tavalla rationaalisiakin, äänillä on siellä ihan eri lailla vaikutusvaltaa, Wass toteaa.