Lehtikuva/Timo Jaakonaho

Keskustan tulosta tutkija Karimäki kuvailee torjuntavoitoksi ja vihreiden kannatusta alavireiseksi.

Kuntavaalien viiden kärki oli odotusten mukainen, mutta järjestyksessä ja kannatusosuuksissa oli yllätyksiä, tiivistää kuntavaalituloksen erikoistutkija Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

– Odotukset toteutuivat osittain ja osittain ei, kuten vaaleissa usein tuppaa käymään, Karimäki kommentoi STT:lle vaalien jälkeisenä aamuna.

Yllättävää hänen mukaansa oli esimerkiksi se, kuinka iso kokoomuksen ero oli toiseksi tulleeseen SDP:hen.

– En osannut itse odottaa, että kokoomuksen kaula SDP:hen olisi niin iso kuin se oli. Oli yllättävää, ettei edellisten kuntavaalien trendi jatkunut siitä, että meillä olisi suurin piirtein samankokoisia puolueita, vaan nyt kokoomus selvästi erottui isoimpana ja sitten SDP on selvästi kakkosena.

Osittain odottamatonta oli myös keskustan tulos, jota Karimäki kuvailee torjuntavoitoksi. Etukäteen uumoiltiin, että puolue voi menestyä kannatusmittauksia paremmin, mutta Karimäen mukaan oli kuitenkin yllättävää, että keskusta oli vaalien kolmas ja jätti perussuomalaiset neljännelle sijalle.

ILMOITUS

Vihreiden kannatusta tutkija kuvailee alavireiseksi.

– Äkkiseltään ajateltuna voisi arvioida, että edellisten vaalien tulos tehtiin oppositioasemasta, ja silloin puolueen äärimmäisen suosittu, näkyvä puheenjohtaja Ville Niinistö vei vielä puolueen kuntavaaleihin. Varmasti silläkin oli oma osuutensa, että Niinistö onnistui oppositiopolitiikassa aika hyvin.

Keskusteluilmapiiri ja -teemat suosivat tutkijan mukaan myös edellisissä vaaleissa vihreitä paremmin. Monissa tällä kertaa esillä olleissa kysymyksissä vihreät eivät olleet ensisijainen osapuoli keskustelussa.

– Ne (keskustelut) rakentuivat esimerkiksi perussuomalaisten ja keskustan varaan. Vaikkapa Jussi Halla-ahon ja Annika Saarikon mittelöt vaalitenteissä, tai Sanna Marinin puheet kuntaveron progressiosta, johon kokoomus pääsi talouskuripuolueena ottamaan kantaa.

Tutkijan mukaan keskustelukysymykset olivat sellaisia, joissa vihreät eivät päässeet asemoitumaan ilmeiseksi osapuoleksi.

Perussuomalaisten kannatus nousi, mutta jäi odotuksista

Jos katsotaan kannatusosuuksia, ovat kokoomus ja perussuomalaiset Karimäen mukaan selkeästi vaalien voittajia. Vastaavasti kannatusosuuksien näkökulmasta häviäjiä ovat puolestaan SDP, keskusta ja vihreät.

– Vasemmistoliittokin joutui ottamaan hieman taka-askelta. Mutta tämä (kannatusosuus) on tietysti vain yksi näkökulma. Toinen on ajankohtaisen kontekstin -näkökulma, jossa voittajan ja häviäjän tematiikka hieman muuttuu, ja varsinkin keskustan ja perussuomalaisten osalta se heittää hieman päälaellaan tulkinnan.

Tällä Karimäki tarkoittaa sitä, että vaikka keskusta oli kannatusosuuksien näkökulmasta isoin häviäjä, niin tulos voidaan silti nähdä vähintään torjuntavoittona. Perussuomalaisten kannatusosuus nousi puolestaan selvästi eniten, mutta tulos jäi kuitenkin siitä, mitä odotettiin ja mitä kannatusmittaukset antoivat odottaa.

– Se tuo tietyllä tavalla pienen pettymyksen, että se tulos ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä se parhaimmillaan olisi voinut olla.

Karimäki painottaakin, että jos katsotaan vain numeroita, on helppo arvioida, ketkä ovat vaalien voittajia ja häviäjiä. Jos katsotaan, mistä asetelmista vaaleihin lähdettiin, niin silloin tilanne ei ole enää yksiselitteistä.

Sitä tutkija ei pidä yllättävänä, että pääministeripuolue SDP:n kannatus laski. Kuntavaalit järjestetään aina kesken eduskuntakauden, mikä ei hänen mukaansa suosi valtaapitävää puoluetta.

Äänestysprosentti heikoin sitten toisen maailmansodan

Matalan äänestysprosentin Karimäki arvioi johtuvan muun muassa koronaviruspandemiasta sekä vaalien poikkeuksellisesta ajankohdasta.

– Ennakkoäänestys oli aikaisempaa vilkkaampaa, mihin varmasti vaikutti se, että ennakkoäänestysaika oli pidempi. Varmaan osittain tähän vaikutti myös korona. Ihmiset kävivät ennakkoon äänestämässä, kun ajattelivat, että on väljempää.

Varsinaisen vaalipäivän äänestysinto oli kuitenkin heikkoa. Kokonaisäänestysprosentti jäi 55,1 prosenttiin, ja oli täten Tilastokeskuksen mukaan heikoin sitten toisen maailmansodan.

– Oma käsitykseni on, että koronan aikaan järjestetyissä vaaleissa monissa maissa äänestysprosentit ovat olleen totuttuja alhaisempia, Karimäki sanoo lisäten, että useissa maissa koronatilanne on toki ollut huonompi kuin Suomessa.

Vaalien siirtämisestä johtuneen poikkeuksellisen ajankohdan Karimäki arvioi vaikuttaneen muun muassa siten, että osa äänestäjistä saattoi jo kyllästyä keskusteluun vaaleista.

– Myöskään ajankohtaan ei ole totuttu, siihen että kesällä hyvien säiden vallitessa ollaan äänestämässä.

Kuntavaalit on myös pitkään ollut Karimäen mukaan vaalien murheenkryyni siinä mielessä, että eduskunta- ja presidentinvaaleissa saavutetaan merkittävästi parempi äänestysaktiivisuus. Huolena on pitkään ollut se, miten kansa saataisiin äänestämään kuntavaaleissa.