Lehtikuva/Emmi Korhonen

Hallituspuolueet hävisivät, mutta saivat silti 56 prosenttia äänistä.

Helpotus paistoi keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kasvoilla koko sunnuntai-illan. Puolue vältti gallupien ennakoiman painajaisen ja otti aidon torjuntavoiton. 14,9 prosenttia on keskustalle surkea kuntavaalitulos, mutta kuitenkin aivan muuta se 12–13 prosenttia, mitä mielipidetutkimukset näyttivät.

Viime eduskuntavaalien pohjakosketukseen nähden puolue jopa eteni 1,1 prosenttiyksikköä, mutta menetti viime kuntavaaleista 2,7 prosenttiyksikköä eli kärsi suurimman tappion.

Keskusta menetti 376 paikkaa valtuustoissa, mutta jatkaa silti omalla tuhatluvullaan (2 448) ylivoimaisena ykkösenä paikkamäärällä mitattuna.

Perussuomalaiset yritti tehdä näistä vaaleista tarinan, jossa se murtaa keskustan vallan valtuustoissa ja pakottaa sen jättämään hallituksen. Sitä varten perussuomalaisten johto aloitti suuren maakuntakiertueen viime elokuussa, kymmenen kuukautta sitten.

Perussuomalaiset on millä tahansa mittarilla vaalien suurin voittaja, mutta päätavoite tussahti surkeasti. Äänestäjät eivät olleet kiinnostuneita kuntavaaleista. Perussuomalaiset jäi keskustan taakse luvuin 14,9–14,5 ja sen yritys hätyytellä jopa suurinta kuntapuoluetta kokoomusta epäonnistui.

ILMOITUS

Kaikki hallituspuolueet paitsi RKP kärsivät tappion vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna. RKP:n voitto oli 0,1 prosenttiyksikköä.

Hallitus ei tästä tuloksesta kuitenkaan horju. Se päinvastoin vahvistui. Keskusta näytti, että se pystyy tekemään hyvän tuloksen oikealta tulevasta jatkuvasta paineesta huolimatta. Puheet hallituksesta lähtemisestä vaimenevat tämän tuloksen myötä.

Hallituksen sisäiseen rauhaan puolueelle lisää itsevarmuutta antava tulos voi heijastua syksyn budjettiriihessä.

Hallituspuolueille 56,1 prosenttia

Hallitusrintama piti kokonaisuutena hyvin pintansa kuntavaaleissa, vaikka kannatus aleni. Hallituspuolueet saivat 56,1 prosenttia äänistä. Se on hyvä lähtökohta, kun katseet alkavat nyt kääntyä kohti eduskuntavaaleja. Suomeen on tullut viime aikoina niin paljon hyviä investointiuutisia, että eduskuntavaaleihin mennään vahvassa talouden ja työllisyyden myötätuulessa.

Kun eduskuntavaaleissa äänestysprosenttikin paranee huomattavasti, on nykyisillä hallituspuolueilla kaikki mahdollisuudet tehdä tulos, joka mahdollistaa uusi punamulta kakkosen.

Mutta nyt tilanne on se, että kokoomus on ainoa puolue, jonka kannatus on yli 20 prosenttia.

Hallituspuolueista keskustan tappio oli suurin, mutta isot menetykset tulivat myös SDP:lle ja vihreille.

SDP:n kannatus on ollut laskussa viime kuukaudet. Jos vaalit olisi pidetty ajallaan kaksi kuukautta sitten, tulos olisi ollut parempi. Puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marinin henkilökohtainen suosio ei enää kanna, kun politiikka on palannut kohti normaalia koronan hoitamisen väistyessä taka-alalle.

Sitäkään ei voi laskea pois, että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun henkilöityvä epäoikeudenmukaiseksi koettu koronarajoitusten purkaminen olisi osunut demareiden kannatukseen.

Vihreät pettyvät vaaleista toiseen

Keskustan auringonlaskua on ennakoitu 1960-luvulta asti, vihreiden suureksi nousua 1980-luvulta. Molemmat lykkääntyvät vaali vaalilta.

Vihreät teki neljä vuotta sitten parhaan tuloksensa. Sen jälkeen gallupit kävivät jopa 17 prosentissa, mutta nyt tulos oli 10,9 prosenttia, missä on 1,9 prosenttiyksikköä miinusta.

Erityisen heikosti vihreillä meni vahvimmassa linnakkeessaan Helsingissä, missä tappiota tuli peräti 4,3 prosenttiyksikköä ja kolme paikkaa. Näkyvä asema pormestarikamppailussa ei auttanut, kun äänestäjät ehkä muistivat puolueen yhteistyön pääkaupungin suurpuolueen kokoomuksen kanssa.

Vihreiden tappiot muissakin yliopistokaupungeissa olivat 2,5 prosenttiyksiköstä jopa yli 5:een.

Puheenjohtaja Maria Ohisalo on suosittu omiensa keskuudessa, mutta jäänyt kansalaisille etäiseksi ja vieraaksi. Näissä vaaleissa vihreät kompastuivat ehkä omiin sääntöihinsä, jotka pakottivat suositun Ville Niinistön jättämään paikkansa juuri, kun hän oli saanut puolueen suosion kasvuun.

Vaalien suurin häviäjä oli demokratia. Äänestysprosentti oli 55,1. Kuntavaalit eivät kiinnosta. Miten sitten tulossa olevat maakuntavaalit?