Perustuslaissa on säädetty, että kunnat ja sen asukkaat muodostavat Suomen. Sotessa on ehdotettu, että kunnilta siirretään toimivaltaa sosiaali- ja terveystoimen osalta hyvinvointialueille, jotka ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Tämä siis otetaan kunnilta pois.
Perinteinen kuntatoiminta vähenee puoleen, ja joillekin kunnille se merkitsee itsenäisen toiminnan loppua, siis kuntaliitosta.
Sotea on rakennettu terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, mutta nyt siihen on liitetty työkalu, jolla kaiken keskittämisen ideologia saa kuntia vähennettyä verhotusti ja maaseutua autioksi, kun se on kustannustehokasta.
Kuntalaisille tämä merkitsee palvelujen etääntymistä, ehkä muuttoa keskityskeskuksiin, mihin hanke tähtääkin.
Tämä suuri muutos on nyt juuri kuntavaalien jälkeen kesäkuussa eduskunnassa, ja hallituspuolueet varoittelevat, ettei tämä ole kuntavaalikysymys. Vaaliehdokas voi kuitenkin kysyä, mitä toimintoja kuntaan jää ja miksi uusi byrokraattinen toimielin tarvitaan.
Hämmästyttävä tutkimustulos: suomalaiset ovat yhä tyytyväisempiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä selviää Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta, kuten myös se, että tyytyväisyys terveyspalveluihin on kasvanut selvästi – tyytyväisyys on suurempaa kuin koskaan aiemmin tarkastelujen aikana 1996–2020 (Kuntalehti 27.1.). Vastaava tulos oli vuonna 2015.
Sote-projektia tulisi edistää nimensä mukaisesti eikä liittää siihen vakiintuneen kuntahallinnon tuhoamispyrkimyksiä lisäämään muutoinkin vaikeata hallintouudistusta. Myös yksityinen sektori on nähtävä täydentävänä ja joustavuutta lisäävänä osana, sillä monilla maaseutupaikkakunnilla se toimii hyvänä lähipalveluna.
Esko Järvenpää
Jämsä