Saksi-Anhalt on pieni osavaltio keskellä Saksaa, entisen DDR:n alueella. Kuitenkin kiinnostus sen sunnuntaisia maapäivävaaleja kohtaan oli ennenkokematon. Mielipidemittaukset ennakoivat oikeiston äärilaidan AfD:n nousua suurimmaksi puolueeksi. Lisäksi vaalit olivat viimeinen mielialojen mittaus ennen syyskuun liittopäivävaaleja.
Kristillisdemokraattinen CDU on vuodesta 1990 lähtien ollut osavaltion suurin puolue yhtä vaalikautta lukuun ottamatta. Edellisvaaleissa 2016 se kärsi tappion, ja ensi kertaa mukana ollut AfD nousi uhkaavan lähelle.
Jo aikaisemmalla kaudella pääministerinä toiminut Reiner Haseloff (CDU) onnistui kuitenkin muodostamaan hallituksen yhdessä sosialidemokraattien ja vihreiden kanssa. Hallitus pysyi koossa, vaikka monet erimielisyydet uhkasivat hajottaa sen kesken vaalikauden.
Vasemmistolehti Neues Deutschlandin nettisivujen tämänaamuinen otsikko ”Verhinderungswahl gegen AfD”, vapaasti käännettynä estämisvaalit AfD:tä vastaan, kuvaa hyvin sunnuntaisten vaalien luonnetta. Liikkeellä oli monia toimijoita. Niinpä rasiminvastaisen liikkeen kookkaassa julisteessa poseeraa Björn Höcke käsi natsitervehdyksessä, ja kuvan alla on teksti ”Nie wieder”, ”Ei koskaan enää”.
AfD:n äärisiiven johtaja Höcke, jota tiedotusvälineissä on kuvattu natsiksi, kävi villitsemässä kuulijoita puolueen vaalitilaisuuksissa. Hän hyökkäsi CDU:ta ja liittokansleri Angela Merkeliä sekä puolueen uutta puheenjohtajaa Armin Laschetia vastaan ja vetosi CDU:n kannattajiin vaatien heitä sanoutumaan irti ”Merkelin diktatuurista” ja ”Laschetin diktatuurista”.
Kristillisdemokraateille suurvoitto, vasemmistopuolueet pohjamudissa
Laaja kampanja AfD:n suurimmaksi puolueeksi nousua vastaan auttoi CDU:n kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen tulokseen. Puolue vei yli kolmanneksen (37,1 prosenttia) äänistä ja 40 paikkaa, jossa on lisäystä 10.
Kristillisdemokraateille voitto oli taivaanlahja, sillä puolueen kannatus on liittovaltion tasolla rämpinyt alimmillaan 20 prosentin tietämillä, parissa mittauksessa alle vihreiden numeroiden. CDU:n uuden puoluejohtajan ja varsinkin puolueen kansleriehdokkaan valinta on ollut kivulias. Tehtävään valitun Armin Laschetin asema on edelleen horjuva, mutta se saa CDU:n voitosta vahvistusta.
AfD hävisi 3,5 prosenttiyksikköä ja sai 20,8 prosentin tuloksen. Paikkoja irtosi 23, jossa on vähennystä kaksi.
Vihreille vaalit olivat pettymys, sillä suurvoiton sijasta nousua tuli vajaa prosenttiyksikkö ja paikkoja yksi lisää, yhteensä kuusi. Liberaali FDP nousi kymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin maapäiville ja sai seitsemän edustajaa.
Sekä vasemmistopuolue Linke että sosiaalidemokraattien SPD vajosivat huonoimpaan tulokseensa sitten ensimmäisten osavaltiovaalien, jotka järjestettiin Saksojen yhdistymisen jälkeen vuonna 1990. Ensimmäinen pudotus oli jo edellisvaaleissa, joissa SPD menetti puolet kannatuksestaan ja yli puolet paikoistaan ja Linke kolmanneksen kannatuksestaan ja liki puolet edustajistaan. Puolueet menettivät joukoittan tukijoitaan AfD:lle, vaalien ensikertalaiselle.
Linke säilytti sunnuntain vaaleissa asemansa kolmanneksi suurimpana puolueena 11,0 prosentin kannatuksellaan, vaikka menetti 5,3 prosenttiyksikköä. Edustajia maapäiville tuli 12, jossa pudotusta neljä. SPD tipahti alle kymmenen prosentin (8,4) ja sai 11 paikkaa, vähennystä kaksi.
SPD:n ja Linken näkymiä syyskuun liittopäivävaaleihin valmistauduttaessa heikko menestys synkensi. Varsinkin SPD on jo pidempään ollut mielipidemittauksissa heikoilla, 16–17 prosentissa, eikä Linken 7–8 prosentissa ole siinäkään hurraamista.
CDU:n Reiner Haseloff voi koota hallituksen entiselle pohjalle tai sitten neuvotella vihreiden sijasta liberaalien kanssa tulosta kolmanneksi pyöräksi hallitukseen CDU:n ja SPD:n kanssa. Tosin demarien tappio voi johtaa jättäytymiseen hallituskaavailujen ulkopuolelle.