Suomi ja sen kunnat taistelevat kohonneiden työttömyyslukujen kanssa. Työttömien osuus työvoimasta oli kotikunnassamme Lempäälässä 6,5 prosenttia vuonna 2019, ja vuonna 2020 se oli jo 10,2 prosenttia.
Suurin yksittäinen tekijä työttömyyden kasvuun on tietysti korona. Koronan lisäksi julkisuudessa puhutaan paljon kohtaanto-ongelmasta työttömyyden syynä.
Kohtaanto-ongelman nähdään usein olevan vain työttömien vika. Kuitenkaan parturi-kampaajalla tai media-assistentilla ei ole mahdollisuutta työllistyä arkkitehdiksi, psykologiksi tai sähköasentajaksi. Filosofian maisteri ei ole ammattitaitoinen siistijä tai pätevä mekaanikko. Kohtaanto-ongelma ei siis ole työttömän vika.
Toivomme, että maaliskuussa käynnistynyt työllisyyden kuntakokeilu tuo paljon uusia keinoja työllisyyden hoitoon. Syyllistäminen, selvityspyynnöt ja tiedon puute työllistymisen eri vaihtoehdoista eivät auta ketään. Työnantajien suuntaan on panostettava parempaan tiedottamiseen palkkauksen tuista, ja työtöntä on tuettava oman polkunsa löytämisessä.
Kukaan työtön ei ole halunnut työttömäksi. Jokaisella on oltava mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja turvattuun tulevaisuuteen.
Mielestämme nykytyön haasteita ovat osa-aikaisuus ja esimerkiksi vuokrafirmojen kautta saatavat vaihtelevat tunnit. Nämä haasteet koskevat etenkin nuoria työntekijöitä. Myös nuorten on tultava palkallaan toimeen ja pystyttävä suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin. Yksikin työelämän ulkopuolelle jäävä nuori tulee kalliimmaksi kuin työllistymiseen ja koulutusvaihtoehtoihin panostettu raha.
Satu Kosola ja Virva-Mari Rask
Lempäälä